Kävin pari viikkoa sitten Lappeenrannan keikalla myös Mikkelissä. Jähin Tuomas, johon tutustuin joskus muutama vuosi sitten Verbierissä, oli avannut kaverinsa kanssa Savon Suksistudion, eli niin sanotusti laskettelun ja murtsikan erikoisliikkeen.

Olin kuullut liikkeestä jo syksyllä, mutta kyllähän paikka yllätti. Miten Mikkeliin oli saatu jotakin niin tyylikästä ja... kansainvälistä meininkiä? Esillepanolla voi tehdä selvästi paljon.

Kun kuunteli jätkien juttuja, niin ei käy kateeksi vakavissaan yksityisyrittämistä harjoittavan ihmisen päivärytmiä. Aamulla töihin ja illalla kotiin. Mutta kuten Tuomas sanoi, olo on kuin Roope Ankalla rahasäiliössään, kun saa hypistellä kaikkea gearia, mitä he ovat kauppaan itse tilanneet. Ja ilmeisesti kaupassa on trafiikkia riittänyt, joten ei ole Mikkelissä tarvinnut keskittyä pelkästään omien suksien taivutteluun.

Tänään Vapaalasku.comissa oli artikkeli pienyrittäjien arjesta.

Otin pari kuvaakin tietysti. Kokeilin vähän salamalla, mikä on tietysti aina jännää. Viime kesänä hankin salaman radiolähettimet, mutta ne toimivat niin epäluotettavasti, etten oikein innostunut niistä sen enempää. Olen käyttänyt reilun metrin mittaista kaapelia, jolla salaman saa hieman rungosta sivuun. Noh, se on kuitenkin sellaista säätöä, että hankin kuluneella viikolla sitten Canonin oman infrapunalähettimen. Ulkona se on aika susi, ja huhujen mukaan sisälläkin hankala, mutta lyhyen testauksen perusteella se voittaa kaapelin monessa tilanteessa. Helpotti sekin "ongelma".


Salamassa oli hieman liikaa tehoa, mutta meininki oli muuten hyvä.