Erehdyin eilen syömään jotakin vähän heikommassa hapessa ollutta ruokaa, joten aamulla ei tästä riiraiderista ollut skinnaussankariksi. Vatsan vieläkin kramppaillessa lähdin iltapäivällä kokeilemaan kuntoa Vallonin reunalle.


Sanna tallustelee harjannetta pitkin. Asun väri on todella kuvauksellinen.

Aamupäivästä harkitsin vielä kämpän siivoamista ja muiden arkiasioiden hoitoa, mutta onneksi lähdin hiihtämään. On se vaan paljon mukavampaa touhua. Haikkailimme pari mäentöppyrää ja pudotimme sitten kahdesta kuruntapaisesta alas. Lumi oli vieläkin pehmeää.


Mie laskettelen. Sanna kuvasi.

Vaikka saimme "vain" yhden laskun, tuli saldoksi vajaa tunti haikkailua, hieman laskua ja paljon aurinkoa. Harvoin sitä tulee kuntosalilla rehkittyä kolmea tuntia putkeen, joten siihen nähden päivään voinee olla tyytyväinen. Illemmallakaan ei ruoka oikein maistunut. Ehkä tämä tästä.