Lauantaina suuri unelmani täyttyi, kun pääsin suoraan radiolähetykseen. Kuuntelin autossa YleX:n iltalähetystä, johon kuuntelijat saivat lähetellä toiveitaan. Näppäilin tekstiviestin, että nyt pitäisi saada autoilumusiikiksi Kotiteollisuuden Jos Sanon, toisi hyvää fiilistä.

Biisejä tuli jatkuvasti ja musiikki oli sellaista rauhallista poppista, ei mitään rockia. En kuitenkaan voinut pysähtyä edes huoltoasemalle tauolle, kun piti olla korva tarkkana kuuntelemassa, jos oma nimi mainittaisiin. Viimeisen puolen tunnin aloitti joku rokkibiisi, joten ajattelin, että tässä voisi olla vielä mahdollisuuksia. Kesken Amorphiksen biisin soi puhelin. Outo numero, mutta vastaan niihin aina, joten luuri korvalle. YleX:n toimittaja tässä hei, olit toivonut Kotiteollisuutta? Joo, kyllä vain. No, sopisiko että juttelisit kanssani suorassa lähetyksessä parin minuutin kuluttua? Jee, tietty, kiitti!

Siinä sitten piti laittaa autoradio hiljaiselle ja kuunnella puhelimesta biisi loppuun. Sitten oltiinkin lähetyksessä. Oli siistiä jutella toimittajan kanssa. En takellellut enkä jäätynyt, niinku-sanoja vältin ja tuntui, että se sujui oikein hyvin. Ja siihen perään sai luukuttaa vielä Kotiteollisuutta. Kokemus tuli yllättäen ja pyytämättä, mutta hauskaa oli.

---

Olin viime viikolla muutamana iltana keräilemässä laseja baarissa, jotta talvella voisi keskittyä sitten pelkästään hiihtoon. Nyt on hassu fiilis, kun on koko ilta omaa aikaa, eikä huomisellekaan ole suurempaa ohjelmaa. Yhden työpäivän vuorokausi tuntuu jopa rennolle. Aikamoista.