Ajoa noin 500 kilometriä.

Aamu alkoi pölynhuiskutuksella. Eikä millä tahansa kotirouvameiningillä, vaan auton sisäosien ja matkatavaroiden puhdistamisella. Punainen maa on hienonnäköistä, mutta sitä ei ole kiva hinkata pois.


205893.jpg
Kun sanon joka paikkaan, tarkoitan joka paikkaan.

Totesimme myös, että itse piti kokeilla a) erämaatie on ensimmäisen päivän jälkeen tylsää ajettavaa ja b) autiomaan hiekka todella menee aivan joka paikkaan.

Ajelimme Marlasta, eli edellisen illan majapaikasta (yö 5 dollaria/naama leirintäalueella, team A&A suosittelee) kohti Ayer´s Rockia. Abot kutsuvat sitä Uruluksi, mutta koska olen turisti, kutsun sitä Ayer´s Rockiksi. Päällystetty tie tuntuu taivaalliselta.

Ayers rock sijaitsee luonnonpuistossa, 25 dollaria per henkilö. Camping-alue on ulkopuolella, 13 dollaria per hlö. Alueella on myös baari, supermarket, uima-allas ja vaikka sun mitä, emufarmista lähtien.

Saimme myös laput respasta, jolla voi ostaa bisseä. Aboille kun tuliliemi on ongelma, eikä sitä saa välittää heille. Kieltämättä kauppatieteilijän moraali tuli esiin: hinnat olisivat alkuasukkaiden piireissä varmaan kohdillaan. Äh, ei energia riitä. Tehdään vaikka töitä.

Uluru on siinä mielessä hassu kivi, että pienetkin valon vaihtelut vaikuttavat sen väriin. Me näimme punaisen, oranssin, violetin, harmaan ja vihreän kiven.
Paljon mainostettu auringonlasku peittyy pilviin. Vähiin jäivät eri sävyt. Joitakin sentään tarttui kennolle.

205898.jpg
Alkuillasta.


205900.jpg
Viisi minuuttia myöhemmin.