Eli frisbeegolf oli päivän ohjelmana. Tuomas lähti ystävällisesti näyttämään, että missäpäin rata sijaitsee. Päädyimme jonnekin Meilahden suuntaan, keskelle pimeintä metsää. Peliväylät eivät siis muistuta tavallisen golfin vastaavia juuri ollenkaan.

Fb:n pelaaminen on mahtavaa touhua. Kiekko lennolle ja toivotaan parasta. Vaikka olen tavallista mökkifrisbeetä heitellyt vaikka kuinka, niin siitä lajitaidosta ei ollut hirveästi hyötyä, varsinkin kun intoa oli enemmän kuin ymmärrystä.

Siisti laji kaiken kaikkiaan. Saa olla pihalla, voi vähän kuin luvan kanssa hyppiä pitkin kallioita ja kivikoita ja harrastella siinä samalla jotakin kehittävää. Tosin törmäsin taas Helsinki-ilmiöön: edellämme meni porukkaa, mutta takaamme alkoivat edelliset läähättää niskassa. Ahdistavaa, miksi ihmisiä pitää olla joka paikassa? Toista se on Lappeenrannassa...


Tuomas ja vähän väärin suuntautuva frisbee.


Komeat on pelipaikat Meikussa.