Löysin mahtavan sivuston, 100 pakettiruokaa kuvattuna lupauksina ja tuotteina.

Sveitsistä ei löydy eineksiä samalla tavalla hyllykilometreittäin kuin Suomesta. Ei kyllä Ranskastakaan, nyt kun aloin miettiä. Veikkaisin syyksi kotiäitimentaliteettia, joka ainakin Sveitsissä on huhupuheiden mukaan edelleen voimissaan. Lapset tulevat koulusta yleensä kotiin lounaalle ja kotona olevalla vanhemmalla on ollut aikaa väsätä hienot lounaat.

Eipä sillä, että eineksiä olisi niin kaivannutkaan. Kimppahiihtokämpissä on tapana tehdä ruoat yhdessä. Tunnetusti ruoanlaitto on kivaa silloin, kun on aikaa. Täällä sitä riittää. Niinpä ruoat tehdään yleensä alusta loppuun. Tällä kaudella ei sentään ole tehty paseeratuista tomaateista kastiketta, mutta lähestulkoon samanlaisiin suorituksiin on ylletty. Mikä on tietysti kivaa.

Olen reissannut tänä vuonna Alpeilla Mikun kanssa. Matkaseuran lisäksi Miku on loistava chef eli cook eli kokki. Siis oikeasti hyvä. Vaikka itsellänikin on kotona teräviä keittiöveitsiä, olen oppinut tänäkin talvena vaikka ja mitä keittiökikkoja.


Simon keittiössä. Ennen lettuja on hyvä maistaa kermavaahtoa.

Perushiihtoruoat ovat aika helppoja. Veikkaisin että kaikille laskettelutouhuissa mukana olleille tunapasta on tullut tuttuakin tutummaksi. En ymmärrä, että mikä siinä oikeastaan edes viehättää. Tosin hyvin tehnynä tonnikalakin voi olla hyvää. Tällä kaudella olemme syöneet perinteisten pastatuotteiden lisäksi perunaa. Ihme ettemme ole käyttäneet sitä aiemmin, koska perunahan on halpaa ja hyvää.

Verbierissä on huhujen mukaan menty vielä pidemmälle. On syöty jauhelihakeittoa ja nakkikastikkeita. Chamonixissa luksusta oli riisipuuro, jota eräs suomalainen tarjoili chalet´ssaan. Luksusta.

Olen tottunut tekemään ruokaa itselleni, helposti vielä kahdelle. Täällä mittasuhteet ovat menneet uusiksi, kun lautasia on ollut pöydässä kahdeksan. Esimerkiksi lohkoperunoita saa halkoa isolle pellille kahteen kerrokseen, eikä niitä silti jää yli. Samoin kastikkeiden teko. Kun A-miehet tulivat käymään IBK:sta, pistin kastikkeeseen1,5 kiloa jauhelihaa. Ei sitä liikaa jäänyt. (Oli A-miesten lisäksi muitakin syömässä.)

Kausikämpässä syöminen on opettanut/muistuttanut myös siitä, ettei hyvän tarvitse olla kallista, kunhan ainekset ovat tuoreita. Tai ainakin mausteita on tarpeeksi.