Tänään laskimme yhden jyrkän mäen kyseisen töppäreen vasemmalta puolelta.
Harvoin olen koonnut yhtä suoritusta varten samanlaista keskittymistä. Kuten ei milloinkaan muulloinkaan, virheitä ei kannata laskun aikana tehdä. Hiljalleen alaspäin, katse tiukasti seuraavan käännöksen kohdalla.

Pahimman kohdan jälkeen muistin hengittää kunnolla. Oli aikamoinen kokemus.


Jussi halataan kalliota -kohdassa reitillä matkalla ylös.


Allekirjoittanut mäen laella. Lasku meni kamera taskussa.

Nyt on viime päivinä Verbierissä koeteltu onnea niin rinteissä kuin rinteiden ulkopuolella. Ehkä kaikkea ei tarvitse kokea omien kantapäiden kautta, eli nyt kohti välipäiviä.