Kun on ollut töissä baarissa, ei baareissa ja jatkopaikoissa käyminen ole jotenkin enää niin hohdokasta. Ei, vaikka sitä ei tekisikään edes joka viikonloppu.

Nuorempana (en voine vielä sanoa että nuorena) lauantai oli viikon ehdoton kohokohta. Eihän baarissa tarvinnut juoda viinaa. Kavereiden ja yleensäkin ihmisen näkeminen oli hauskaa. Oltiin niin aikuisia.

Liekö tupakansavua vai mitä, mutta tänä aamuna olo oli aivan järkyttävä. Sokeriset juomat maistuivat aika pahalta suussa. Ja mikä parasta, illaksi töihin. Ei sentään missään kapulassa, mutta sellaisessa hiukset pystyssä -pöhnässä. Toisaalta nukkumaankin käytiin otsikon osoittamaan aikaan, luullakseni. Silloin seuraava päivä lienee tuomittu joka tapauksessa.

Mietin vain, että miten sitä oikein jaksaa kaksvitosena käydä missään, jos jo nyt tuntuu into loppuneen. Jotenkin tuntuu, että se meininki ei muutu mihinkään, vaan ilta menee saman kaavan mukaan. Niin ja tietysti koko systeemin huonoin puoli: jonottaminen. Siihen kypsyy. Eihän ole mitään järkeä, että täytyy jonottaa päästäkseen kuluttamaan rahaa. Lisää narikoita, lipunmyyjiä, sisäänkäyntejä ja portsareita, fiksumpaa tilasuunnittelua, mitä vain, kunhan ei tarvitse jonottaa.

On muuten huvittavaa ajaa autolla puoli neljän aikaan kaupungilla, kun jengi haahuilee kesäyössä pitkin katuja. Aavemainen, jotenkin epätodellinen fiilis.