Viime päivinä mediassa on ollut esillä kansanedustajien vaalirahoittajien julkisuus. Aika moni edustaja on jättänyt ylimalkaisen ilmoituksen rahoittajistaan, ja siitä on nyt älähdetty.

Ilmeisesti on yleistä, että kansanedustajan eteen tekee töitä vaaliyhdistys. Kansanedustajaehdokas ei siis itse kerää rahaa, vaan hänen taustallaan toimiva ry. Nyt siis vaaditaan, että kansanedustajan täytyy tietää ja myöskin ilmoittaa, kuka on rahaa yhdistykselle antanut.

Läpinäkyvyys on hyvä asia. Se, että tiedetään kuka tukee ketäkin auttaa ymmärtämään päätöksiä. Paitsi että näinhän ei pitäisi olla. Eikö kansanedustajien ja ministerien pitäisi tehdä päätöksensä parhaan tietonsa mukaan, ei siis sen perusteella että mistä suunnasta taloudellista tukea on tullut?

Vihdin Ideaparkin tyrmäsi ensin Jan Vapaavuori. Pian Matti Vanhanen sanoi, että eihän se mahdottomuus ole. Muutama päivä tästä niin selviää, että Vanhasen vaalityötä on tukenut Ideaparkin rakennuttaja, yrittäjä Toivo Sukari (yhdistyksen kautta, tosin). Vanhasen vaalitukijailmoituksessakin oli aukkoja, eli ei ole välttämättä selvää, tiesikö Masa, että Sukari tukee häntä. Jos tiesi, niin kommentin Ideaparkin rakentamisesta voi ymmärtää monella tavalla. Jos ei tiennyt, niin kommentti kuulostaa paljon puhtaammalta.

Eli olisiko oikeastaan parempi, jos rahoittajat salattaisiin vaaliehdokkailta? Ei tulisi eturistiriitoja.

Sehän on selvää, että kaikissa päätöksissä ja lausunnoissa on taustalla olevia tekijöitä, joiden pohjalta ne muodostuvat. Kokoomuslaisilla on yritysjohtajakavereita, keskustalaisilla maanviljelijöitä, virheiden edustajilla hippejä ja opiskelijoita. Mutta ne yhteydet ja tuttavuudet tulevat yleensä aiemmasta elämästä tai muuten vaan tutustumalla, ei välttämättä suoranaisissa hyötytarkoituksissa.

Tällä hetkellä politiikka on oikeasti ihan mielenkiintoista.

---

Mainoksessa on kysymys "Pommi pojalle?" ja äiti kauhistellen antamassa vanhan auton avaimia nuorella pojalleen. Alla faktaa: "Vanhoilla autoilla ajetaan 11 % kaikista ajoista. Tästä huolimatta 46% kuolonkolareista sattuu kuitenkin juuri niillä."

Kierrätysarvoa.fi kertoo, että kierrättämällä auton jossakin Autokierrätys Oy:n toimipisteessä saa joidenkin satasten lahjakortin, kun ostaa uuden auton.

Ja että vanhat autot saastuttavat ympäristöä, ovat turvattomampiakin.

Kaksi pointtia, jotka ärsyttävät:

1) Eihän se autoa aja kuolonkolaria, vaan kuljettaja.

2) Se, että vanhan auton saa muka hyvällä omallatunnolla kierrätetyksi ja sitten voi ostaa uuden auton, on vinoutunut ajattelumalli. Uuden auton rakentaminen on sekin aika saastuttavaa.

Huoh.