Kirjoittelen yliopistomme kauppatieteiden osaston julkaisemaan Kyylef-lehteen. Seuraavassa maanantaina julkaistun 2/07-numeron kolumnini.

Mistä tunnistaa vapaalaskijan?

Kausilaisethan ovat tunnetusti maailman kovimpia jätkiä ja chicksejä. Miten sitten ”vain” pari kuukautta paikalla viipyvä tai jopa viikkoturisti voi naamioitua kovia kokeneeksi kurujyräksi?

Kaikki alkaa vaatetuksesta. Kausilainen ei pidä liian kireitä vaatteita, koska muuten rento asenne voi hukkua toissijaisiin kiristyksiin. Jalkaan pojille löysät farkut tai tuulipuvunhousut, tytöille alaosassa saa olla pillifarkut, mieluiten kuitenkin jotakin löysää. Paidaksi kelpaa pääasiassa vain huppari, mutta iso surffipaitakin käy. Kauluspaita on totaalinen no no, koska se muistuttaa hämärästi jostakin toimistoympäristöstä. Paitsi jos haluaa näyttää ruotsalaiselta.



Ennen pelipaikoille saapumista kannattaa opetella paikannimet ja slangisanat ulkoa. Esimerkiksi Verbierissä perinteinen after ski-paikka on virallisesti Pub Mont Fort, mutta kausilaisten suussa Pubi. Vain turistit puhuvat Mofosta, joten varo. Mofo tarkoittaa tietysti hiihtoalueen korkeinta kohtaa eli Mont Fortia...


Muutenkin puheenaiheet pysyttelevät hiihdossa. Millaista lumi oli missäkin paikassa, näkyikö vyöryjä, millaista säätä on luvassa, missä pitäisi käydä vielä laskemassa... Joka päivä ei tarvitse käydä edes mäessä. Viikkoturistin kannattaakin ottaa vain muutaman päivän hissilippu, jotta voi retostella Pubilla sillä, että nukkui pitkään ja jätti lämpimät loskahiihdot väliin. Eihän täällä tarvitse hiihtämisestä stressata.



Jos hiihtoaiheet loppuvat, kannattaa jauhaa oravanpyörästä, bisnesmaailman raadollisuudesta ja tulevaisuuden pätkätöistä. Ja tietysti nauraa päälle. Kuka nyt sellaista elämää haluaisi viettää? Kausilainenhan ei aloillaan pysyttele, paitsi oman vuorensa luona.

Loppuviikosta tai -kuusta, kun turistin kausilaisuus on porautunut syvälle sydämeen, voi ryhtyä harrastamaan todellista kausitouhua eli valokuvausta. Eihän sillä hiihdolla niin väliä, kunhan kuvat ovat hyviä. Yhden käännöksen vauhdit pois -metodilla still-kuvassa nuoskakin pöllyää. Kuvatessa kannattaa kovaan ääneen varmistaa, etteivät lähistöllä hiihtävät laskijat tule liian lähelle. Kuvassa ei tietenkään saa näkyä muiden jälkiä, koska... noh, ei vain saa.

Kuvia esitellään sitten muka vaatimattomasti kaikille halukkaille Pubilla selkäpanssari selässä ja hiihtolasit otsalla. Ei kun se olikin sitä turistimeininkiä.

ARTTU MUUKKONEN
Kirjoittaja on toisen välivuoden kauppatieteilijä.