Aamulla oli puolipilvistä. Pian oli pilvistä. Sitten alkoi tuulla. Jonka jälkeen tietysti alkoi sataa lunta.

Mutta oli silti mukavaa. Ehdimme laskea Geleltä pari kertaa. Ehkäpä siistein oli ensimmäinen lasku. Kun olimme lähdössä, alkoivat pilvet kerääntyä auringon eteen. Semiflättikeli, eli paras hetki kuvaajalle, koska silloin voi laskea, mutta kuvaamisessa ei ole järkeä. Vaikka kuvaaminen ei olekaan pääasia laskemisessa, niin silti hyviä spotteja tulee vilkuiltua ja niiden äärelle pysähdeltyä kesken laskun. Eikä sitä ota rasitteena, koska kuvaaminen on kivaa.

Mutta koska valoa ei ollut, päätimme vain laskea alas. Laskeminen oli mukavaa, kun sai vain keskittyä käännösten tekemiseen pehmeässä lumessa.

Mieluummin olisin tosin tehnyt niitä käännöksiä täydessä auringonpaisteessa, mutta kelpasi tuokin tämän talven laskumääriin suhteutettuna.

Kivat kahvit väliin ja päivä jatkui, vaikka keli ei ollut mikään kesämorsian. En ole aiemmin ollut kovinkaan innokas pilvisään laskija, mutta kun hissilipusta on maksanut suht suolaiset 66 frangia eli vajaat 50 euroa, niin kyllä siellä mäessä viihtyy vaikka vähän pidempäänkin.

Lähdimme katselemaan hieman tulevia mahdollisia kuvausjuttuja. Samalla pääsi laskemaan kivan mäen.


Antti kivassa mäessä.

Etsiskelimme pitkään sopivaa puron pätkää, jossa voisi kokeilla vähän vesihiihtoa. Onneksi sellainen spotti lopulta löytyi.

Olen investoinut vastikään hieman salamakalustoon, joten halusin testata lähettimiä ulkoilmassa. Ne, jotka salamasettejä käyttävät, tietävät, että ne ovat pahimmillaan aika vaivalloisia, semisti toimimattomia ja hieman väärässä paikassa.

Mutta onneksi salama räpsähti pari kertaa sopivasti, esimerkiksi tässä:


Ossi otti katsekontaktia kuvaajaan.

Tässä jäi häiritsemään tuo valitsemani sommittelu. Ajattelin jostakin syystä, että tuo alareunan vallitus näyttäisi hyvältä, mutta eihän ne oikein näytä. Nyt puron purous jää jotenkin näkemättä, varsinkin kun laskija on juuri uoman kohdalla. Mutta hauska tunnelma.