Mikä olisi paras tapa viettää vapaa viikonloppu ennen pitkää reissua? Fiksumpi istuisi rauhassa kotonaan ja varoisi satuttamasta itseään. Kiipeilijäkin miettii tätä vaihtoehtoa, mutta ei päädy mukavaan ratkaisuun. Vain tekemällä kokee elävänsä!

Kiipeilijä lähtee aamuyöstä (klo 8.20) kohti Imatraa ja Simbabwen Haukkavuorta. Tavoitteena on harrastaa kiipeilyä.


Haukkavuori.

Mukaan lähtee pari kaveria. Totta puhuen kiipeilijä lähtee kahden oikean kiipeilijän matkaan.


Rami projektoi jotakin 8a:ta. Minäkin sitten kymmenen vuoden päästä.

Kaverit harrastelevat reitin selvittelyä, kiipeilijä boulderointia. Ilman crash padia, eli maantasoittajaa. Kuka sellaisia tarvitsee, kun ei nouse korkealle?


Toimistorotan näppäimistöllä menossa.

Kiipeilijä tulee alaspäin topattuaan hurjan boulderin. Kaikessa rauhassa unelmoiden jo parin päivän kuluttua odottavasta +30 asteen lämmöstä toisella puolella maapalloa. Kädet hyvillä kahvoilla oikean käden ote lipeää.

Mutta ei hätää, kiipeilijä paikantaa salamannopeasti vasemmalle jalalle ison kiven alle. Tuohon vaan parinkymmenen sentin pudotus ja meno jatkuu.
Meno ei ihan jatku. Kiipeilijän oikea jalka etsii oman paikkansa louhikosta. Sama oikea jalka, josta on kaksi kertaa katkennut nivelsiteet sekä kertaalleen murtunut nilkka. Jalassa tuntuu lämmin tunne. Se ei ole hyvä fiilis.


Nilkka ilmaan, pian repun päälle.

Kiipeilijä siirtyy horisontaaliseen etenemiseen yhdellä jalalla. Ensiapuhenkilö Jolli puristaa nilkkaa, kiipeilijä muistelee kipukynnyksensä olevan korkea. Kaikenlaista hulluttelua.

Nilkkaan sattuu. Koskee. Ärsyttää. Harmittaa. Muutama ibuprofeiinitabu suuhun ja olo muuttuu. Ei enää harmita, ärsyyntyminenkin on unohtunut. Sitä puukolla silmään joka vanhoja muistaa ja niin edelleen.

Reilun kilometrin lähestymismarssi kohti autoa alkaa puolen kilometrin kivikkoreitillä. Siltä se ainakin tuntuu. Jalka kestää kyllä varata, mutta sivuttaisliikkeet ovat kuin väärän eukalyptuspuun lehti koalalle. Ei maistu.

Kiipeilijän kotiluolassa nilkka näyttää tennispallolta. "Jäätä 15 minuutin intervalleissa muutama päivä, niin se on hyvä", kertoo urheiluhieroja. Matkaan on vielä kolme ja puoli päivää, eli ei hätää.


Jolli ehti sitomisen ohella käydä toppaamassa "pikku" projektin. Jonkun se on tehtävä.