Menet telttailemaan leirintäalueelle. Respassa otetaan passi – ok, joku voisi mennä karkuun maksamatta. Ilman passia ei pääse muille maille, joten eiköhän se ole täällä turvassa.


Iso arcolainen pupu valvoo internetin käyttäjiä.

Lautalla pitäisi päästä Rostockista Hankoon. Lasku tulee sähköpostiin. Wifiä ei löydy, ehkä jossakin on nettikahvila.

Nettikahvila löytyy. Koneelle ei pääse, ellei ole passia. Eikö ajokortti käy? Ei. Eikö kuvallinen henkilökortti? Ei.

Ainoastaan passi käy. Passi on leirintäalueella, katso minulla on leirintäalueen magneettikorttikin. Tiskin takana etsitään katseella seuraavaa asiakasta.

Autolla leirintäalueelle. Respassa mies nauraa anteeksipyydellen. Tällaista tämä on koko Italiassa. Nettikahviloiden täytyy ottaa kopio passista, sekä käytön jälkeen merkitä netissäviipymisaika ylös. Sivuhistoriaa ei saa pyyhkiä.


Wifiä on näissä maisemissa turha toivoa.

Silloin tällöin ”ne Rooman viranomaiset” tulevat ja vievät passikopiopinkat mukanaan.

Onneksi pasta carbonara on al dentea ja sitä on riittävästi. Forza Italia!

Jos joku haluaa kokeilla, kuinka lompakon ja kortit voi hävittää puolentoista kuukauden välein, ota yhteyttä kommenttilaatikon kautta.