Heräsin aamulla johonkin kosteaan. Koska olin mennyt nukkumaan täysissä sielun ja ruumiin voimissa, en ensin epäillyt mitään vahinkoja. Eikä syyllinen ollutkaan mikään elävä. Katosta tippui vettä.

Asun ensimmäisessä asuinkerroksessa, eikä ulkona satanut, joten kesti vähän aikaa ymmärtää mistä on kyse. Yritin sinnikkäästi peittää korvat, mutta parin sekunnin välein sängylle napsahtavalle vesipisaralle ei tavallinen kuolevainen voi mitään. Oli pakko nousta, siirtää sänkyä ja laittaa lattialle ämpäri. Noh, nohevana taistelijana vesipisara keräsi lisäjoukkoja, ja pian 15 sentin päässä alkoi kuulua pienimuotoisen vesisateen ääniä.

Luovutin puoliksi. Vaihdoin ekstrasänkyyn, peitto korville ja silmille ja musiikit täysille. Mitäpä siitä tuli, ei mitään.

Sveitsiläinen rakennustyyli on tosiaan hieman erikoista. Varsinkin hieman vanhemmat (pubi rakennettu 1970-luvun lopulla) rakennukset ovat ihmeen surkeita. Ikkunoissa on isoja rakoja, patterit on sijoitettu aivan muualle kuin ikkunoiden alle, kokolattiamatot keräävät pölyä, vessat eivät vedä, sähköt eivät aina toimi. En ole käynyt vielä yhdessäkään suihkussa, jossa ei tarvitsisi olla nilkkoja myöten pesuvedessä, kun viemäri ei vain vedä.

Tämä vesipisaraepisodi johtuu ilmeisesti putkien rikkoutumisesta. Heheeh, täällä päin kun raksamiehen palkkakin pyörii 30 euron tienoilla, edessä on varmasti halpa remontti.