Vaikka Verbier on iso keskus ja täällä on paljon hiihtäjiä, on suurin osa suksijoista (ja lautailijoista) kohtuullisen laiskaa jengiä. Haikit, joissa joutuisi a) hikoilemaan b) kiipeämään ylöspäin pysäyttävät suurimman osan offariosseistakin. Tietysti tyhmäähän se on mennä merta edemmäs kalaan, mutta tässä vaiheessa kelejä, kun hyvää lunta pitää vähän haistella, ei pienestä reippailusta ole haittaa.

Kävimme tänään hiihtämässä samoja mestoja, joilla olimme toissapäivänä. Ei yksiäkään uusia jälkiä joten nyt oli helppoa vetää niitä siivuja, jotka edellisellä kerralla näki vain katsomalla takaisin ylöspäin. Ja vielä sinne jäi laskettavaa.

42225.jpg
Kuvassa copywriterin hommia tekevä Seba lähettää terveiset työkavereilleen Helsinkiin. Täällä macci laulaa illat ja huonot päivät, koska hyvällä kelillä on mukavampaa olla ulkona kuin sisällä.

Tosin Läskikympin jätkät ovat löytäneet Gravesta kultasuonen. Ei käy kateeksi, paljoa. Lähinnä onnellinen yliopistotutkijoiden puolesta, etteivät kesälomat menneet aivan hukkaan.