Eilen kävimme taas laskemassa pari käännöstä syvää lunta auringon lämmittäessä mukavasti, kaamoksesta ei tietoakaan.

Kun työt alkoivat, pomo sanoi, että jos joskus on huono fiilis tulla töihin, niin käykää pihalla ja katsokaa hetki ympärillenne. Olemme kuitenkin vuorten keskellä isossa hiihtokeskuksessa, kaikilla on kämpät alla ja ruokaakin saa tilaamalla. Että eiköhän sitten työnteko taas muutaman tunnin ajan maita.

Ei sitä läheskään aina muista, että tällä hetkellä homma on hyvin hanskassa. Joskus, kun nousee hissillä vajaaseen kolmeen tonniin miettii, että juuri tähän aikaan kaverit ovat luennolla tai tentissä. Tai katsellessani utumerta kylän yläpuolella auringonlaskun aikaan huomaa, että hitto, asiat voisivat olla huonomminkin.



Mutta ei sillä, harva asia on ilmainen. Ikävä todellisuus on, että kaverit keräilevät pisteitä op-rekisterit paukkuen ja meikä vaan himmailee jossain puuhissa, joista harva saa ammattia. Useimmille tulee vain rikkoutuneet polvet.

Toisaalta, elämä on valintoja täynnä. Nyt tämä valinta tuntuu erittäin onnistuneelta.