Big Sky on mahtava hiihtokeskus. Aivan keskellä jorpakkoa sijaitseva mesta pääsi yllättämään täysin. Big Skyn maisemaa hallitsee Lone Peak, reilu kolmetonninen kivinen vuorenhuippu. Se nousee ympäröivästä maisemasta irti kuin suomalaiset speedot shortsien täyttämästä hot tubesta ja on ihan oikeaa maailmanluokan laskua.

Parasta paikassa on tietysti se, ettei siellä käy jengiä, koska lähellä ei ole isoja kaupunkeja eikä siten myöskään hirveää lentoliikennettä. Siellä kelpasi elää ja olla.


Korkeuseroa tulee riittävästi. Kaikki topilta tulevat kurut olisivat laskettavissa, jos lunta vain olisi riittävästi.

No mutta, Montana on itsessään upea osavaltio. Jokia, mäkiä, vuoria, rauhaa, kaikkea sitä mitä Robert Redfordin Montanassa kuvatuissa elokuvissa näytetään.


Missourin vartta ajellen.

Löysimme toki sivistystäkin, kuten kauppakeskittymän. Siellä oli Subway, johon paukkasimme vetämään alle neljän euron foot-long -systeemeitä.

Kun kerran Amerikassa ollaan, niin otin tietysti isoimman juoman, joka maksoi alle 1,3 euroa. Juotavaa mukiin kertyi 44 ozia eli noin 1,3 litraa. Mukin kannen halkaisija oli kännykkäni mittainen.


Hah! (c) Janne Malinen


Montanasta löytyi myös aivan mieletön vanhojen autojen kauppa. Vanhimmat vehkeet olivat 1920-luvulta, tuoreimmat sitten joitakin vuosikymmeniä nuorempia.


Joku varmasti osaisi kertoa auton merkin ja mallin, mutta itse huomasin lähinnä tuulilasin For Sale -kyltin.


Ovea auki.

Löysin monien autojen keskeltä myös "sitten kun olen rikas ja voin tilata kontin Jenkeistä" -suosikkini:


1000 dollaria olisi hintaa. Ja pientä laittoa kaipaisi...

Kuten arvata saattaa, kauppaa pitää suht aidonnäköinen jenkki, kaivan nimen tähän kun löydän käyntikorttinsa.


Kertoi, että samana päivänä joku suomalainen oli ostamassa ja hakemassa kahta 1950-luvun amerikanrautaa mukaansa. Ostaja ei ollut meidän joukossa.


Vaikka laskettelu on kivaa itsessään, tekee uusi ja pehmeä lumi touhusta jotenkin vieläkin mielekkäämpää. Ja olisihan sitä pehmeää lunta kiva nähdä, kun kerran tänne asti on vaivautunut.

Nyt luonto sitten vaihtoi puuteripelissä meidän puolellemme, ainakin toivottavasti. Alkoi sataa.


Tiestä tuli valkoisehko. Ei näkynyt pomppivia peuroja, vaikka kuinka kuikuilimme.


Tässä sitä Ameriikan pyydaa nyt on, oikein sivupeililtä tarjoiltuna.


Pistetään vielä yksi kuva. Kuulemma Jenkit valittavat kalliista bensasta. Ohessa kuitti tankkauksesta, 14,5 gallonaa on noin 55 litraa.


22,7 dollaria on noin 17,5 euroa, eli bensa, kylläkin matalaoktaanisempi kuin suomalainen, maksaa noin 31 eurosenttiä litra.

Että tällaista täällä.