Australialaiset ovat tunnetusti rentoa kansaa. Niinpä vierailuillakaan ei jäykistellä kahvipöydässä, vaan talon emäntä valmistaa jokaisen kahvit tai teet valmiiksi jo keittiossa. Siinä tapoja tuntematon ihmettelee, kun sohvalla istuessaan saa mukin käteensä, ilman lusikkaa. Jokaisen emännän/isännän kunnia-asiana on myös muistaa vakiovieraiden makumieltymykset. Pitänee muistin virkeänä.

259903.jpg
Kansalliseläin näyttää relaamisen mallia.

Australialaiset talot ovat suomalaisittain ajateltuna heppoisesti rakennettuja. Lämpöpattereita ei rakenneta vakiona ikkunoiden alle, joten kylmällä kelillä käytetään erillisiä lämmittimiä. Ehdoton luksusvehje on sähköviltti, joka laitetaan lakanan alle lämmittämään nukkujaa. Toisin kuin voisi luulla, ei viltti edes hikoiluta. Johtunee siitä, että maan eteläosissa makuuhuoneen lämpö saattaa laskea yöllä lähelle nollaa. Tai siltä se ainakin tuntuu.

Kuka tiesi, että lava-auto keksittiin alun perin Australiassa? Legendan mukaan joku sankari muotoili ensimmäisen uten, kuten täällä niitä kutsutaan, rälläkällä. Nykyisin utet ovat jätkäkulttuurin ja suomalaisittain ammariuden symboli. Utejen kokoontumisajoissa juodaan bisseä ja puhutaan naisista.

Paikalliset sanovat Foster´sin olevan "Australia´s best beer… to export", eli sinistä bisseä juotetaan vain ulkomaalaisille ja parhaat juomat nautitaan täällä. Toisaalta Australian parhaat lihat viedään ulkomaille, hajotkoon siihen.


259919.jpg
Aussit lyovät vetoa mistä tahansa. Menneen viikon Melbourne Cup olikin päivä, jolloin vetoihin poltettiin rahaa yli 100 miljoonaa dollaria. Suosikki ei voittanut, joten aika monella taisi mennä päivä pilalle.

Sanomalehtien perussivut ovat usein tylsännäköistä tekstimassaa. Suomessa sanomalehdet ovat menossa iltapäivälehtimäiseen suuntaan, eikä se ole välttämättä huono asia. Isot kuvat ja leipätekstin lyhentäminen tekee jutuista luettavampia ja asiat ovat tiivistetympiä. Täällä isolla broadsheet-sivulla saattaa olla vain yksi nelipalstainen, mustavalkoinen kuva. Loppuosa sivua on mustaa tekstiä pienillä otsikoilla väritettynä.

Suuri osa lehdistä, sekä sanoma- että aikakaus-, myydään irtonumeroina. Mukavaa luettavaa hakevan on edullisempaa ostaa sanomalehden sunnuntaipainos paparazzikuviin keskittyvä juorulehti, sillä sunday editionin mukana tulee tuhdin lukupaketin lisäksi iltapäivälehtimäinen plussa/viikonvaihdeliite, yleensä laadukkaalle kiiltopaperille painettuna.

Kahdella pääkanavalla on jokaisella oma ajankohtaisohjelma. Karpolla on asiaa ja 45 minuuttia –ohjelmien sekoitukset liikkuvat kansalaisen asialla, ohjelmissa käytetään salakameroita ja näytetään reportteria karkuun juoksevia pahoja vuokraisäntiä ja kauneushoitoloiden (yhtä laillistettuja kuin suomalaiset thaihierontapaikat) omistajia. Ohjelmiin riittää aiheita joka arkipäiväksi, mikä on aika huimaa, koska australialaisia ei ole kuitenkaan kuin 21 miljoonaa yksilöä.

Näistä 21 miljoonasta hiippailijasta 80 % asuu 30 kilometrin päässä rannikosta. Viidessä isoimmassa kaupungissa, Brisbanessa, Sydneyssa, Melbournessa, Adelaidessa ja Perthissä, asuu yli puolet mantereen asukkaista.

259930.jpg
Kuningattaren profiili on muuttunut iän myötä. Kuittailua tai ei, mutta Ellusta on liikkeellä kolmea eri ikäluokkaa.

Australialaisille Fidzi ja Kaakkois-Aasia ovat "paikallisia lomakohteita". Eurooppa on eksoottinen paikka ja varsinkin Englanti kuningattaren linnoineen (Australian korkein pomo on edelleen Kuningatar Elisabeth) jyrää. Suomalaisesta näkökulmasta on kieltämättä huvittavaa lukea jonkin kilpailun pääpalkinnon olevan matka Ruotsiin...

259937.jpg
Taustalla siintelee parlamenttitalo. Nyt se lippu liehuu.

Canberran Anzac war memorial parade-katu on pystytetty muistoksi maata sodissa palvelleille sotilaille. Mielenkiintoista on se, että australialaiset ovat olleet mukana vajaassa kymmenessä sodassa, mutta ainoastaan kerran sota on ollut puolustussotaa – toisen maailmansodan aikana Japani hyökkäsi Australiaan.

259949.jpg
Vietnamin sodan muistomerkissä Memorial Paradella helikopteri hakee sotilaita tukikohdasta taistelualueelle.

1950-luvun lopulle asti Euroopasta tultiin Australiaan laivalla Suezin kanavan kautta. Matka kesti kuukausia. 1960-luvun lopulla siirtolaislento kesti neljä päivää. Nykyisin Suomi-Australian lento-osuudet kestävät reilut 20 tuntia.