Lueskelin pallontallaajat.netin keskustelusta miten ihmisillä on rahat loppuneet kesken matkan. Se vahvisti aikomuksiani olla kerrankin järkevä reissaaja ja ottaa mukaan korttien lisäksi ihan aitoa käteistä rahaa.

Myös rahavyö pitäisi ostaa. Kävin tänään kiltisti valokopiokoneen ääreen ja otin muutaman kopion passistani, samalla reissulla skannasin samaisen dokumentin ja lähetin kuvan sähköposteihin. Eniten jännittää passin käyttäminen - kuva kun on vuodelta 1998, eikä sillä päässyt muutama vuosi sitten edes baariin. Noh, mitä sitä etukäteen stressaamaan.

Laskeskelin tänään reissun kestoa. Käytännössä en ole matkalla kuin kaksi ja puoli kuukautta, jos aikaistan paluuta tietyistä syistä, niin en edes sitä. Reissun lyhyyden ymmärtäminen (niin, itsehän niitä lentoja varailin...) oli helpotus varsinkin matkabudjettia ajatellen.

Yksi epävarmuustekijä muodostuu matkaan lähtevistä työvälineistäni. Ajatuksenani on kirjoittaa muutama lehtijuttu, joten läppärin ja kameran olisi toivottavaa toimia. Jos jompi kumpi vehkeistä hajoaa, olen aika pulassa. Noh, mitä sitäkään etukäteen stressaamaan.

Rahaan liittyy myös matkatavaroiden määrä. Tarkoitukseni on ottaa tavaraa ja vaatetta mukaan niin vähän kuin mahdollista. Toisaalta en viitsisi kuluttaa matkabudjettia turhaan esimerkiksi t-paitojen tai vastaavien vaatteiden ostoon, koska niitä on kotonakin riittävästi. Toisaalta taas esimerkiksi Thaimaassa voi kuulopuheiden mukaan vaikka teettää viisi kauluspaitaa erittäin edullisesti, jos sellaisille on tarvetta.

Absoluuttisen oikeaa matkustusasuakin on vaikea keksiä. Suomessa on kylmää ja kosteaa, Thaimaassa kuumaa ja kosteaa, Australiassa kuumaa, kylmää ja kosteaa. Mitä sitä sitten 16 tunnin lentomatkalle päälleen laittaisi? Noh, tiistaina ehtii sitäkin miettiä.