Verbierissä on viime päivinä ollut kohtuullisen sotilaallinen meininki. Brittiarmeijan 110 sotilasta on tullut tänne lomalle Irakista, kuten he joka vuosi joulukuun alussa tekevät. Heille on palkattu hiihtomaikat, jotka opettavat joka päivä äijille laskettelua. Huhujen mukaan jotkut heistä jopa oppivat koviksi ratalaskijoiksi. (edit: laskettelijoista ratalaskijoiksi.)

Jos toiminta on päiväsaikaan ohjattua, on se sitä iltaisinkin. Silloin tosin ohjaajana toimii kuningas alkoholi, useimmiten perusbisse tai guinness. Huhut brittien sikailutaidoista jopa suomalaisten vastaavia kovempina pitävät täysin paikkansa. Noh, tällä kaudella kukaan ei ole sentään sylkäissyt ketään pubin henkilökuntasta naamalle...

Tänään oli ensimmäinen vähän vauhdikkaampi ilta duunissa. Kun roudasin pariakymmentä lasia huonosti ilmastoidussa alakerrassa läpi ihmismassan yrittäen saada tilaa milloin saksaksi, ranskaksi tai englanniksi, muistin tämänkin duunin varjopuolia.

Pahimpia ovat oikeastaan kaikki tutut, vapaalla olevat työntekijät ja kausilaiset. Juuri he tietävät, että lasinkerääjät kulkevat saluunaovista jatkuvasti, joten siinä ei pitäisi seisoa. Silti juuri ovien edessä ja välissä hengailevat nämä tyypit. Ei paljon auta selittää sorrya, jos oikeasti on edessä. Prkl.

Päivällä vuorilla näkyi eräs valoilmiö pitkästä aikaa. Samalla kävi selväksi, ettei halo ole ainoastaan xboxin räiskintäpeli.

Muutenkin kelit olivat ihan kohdillaan. Ja taas löydettiin hyviä pyydalinjoja8)