Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Viisi talvea hiihtohommia takana. Verbier, Gulmarg, Chamonix, Utah. arttu.muukkonen(at)uta.fi

02.10.2009 - 09:40

Nettilehti Vapaalasku.com aloitti talvikautensa tänään perjantaina. Tervetuloa ja tervemenoa sivulle!

Vapaalaskuelokuva Virnekin on saanut ensi-iltapäivänsä. Leffaa juhlitaan We Got Beefissä 30. lokakuuta. Täällä Facebook-tapahtumakutsu niille, jotka ovat Facebookissa. Tervetuloa mukaan!

 

25.05.2009 - 17:31

Sami Hyypiän legendaarisuus pelaajana, ihmisenä, isänä, lahjoittajana, kapteenina, innoittajana, mestarina ja muutenkin jees-miehenä ei liene jäänyt kenellekään viime aikoina hämärän peittoon. Hyypiähän pelasi viimeisen pelinsä Liverpoolin pelipaidassa.

En ole tilannetta hirmu tarkasti seurannut, eli hutkin lähes sokeasti: ymmärtääkseni viimeisen parin vuoden aikana Hyypiälle ei ole juuri peliaikaa herunut, täysiä 90 minuutin pelejä varsinkaan. Kaiken kruunuksi viimeisessä pelissään hän sai seitsemän minuuttia peliaikaa.

Ei kuulosta legendan pelitahdilta. Vai onko tuossa jotain lainalaisuuksia, joista tavis ei voi tietää? Siis jos Hyypiä oikeasti on - siis ei ollut vaan on - myyttisten taitojensa vertainen pelaaja, niin miksei hän ole saanut täyttä vastuuta kentällä?

Onnea Saksaan. Se on kohta korkki korvaan ja FC Lahteen...


Toinen erikoinen juttu, johon en ole saanut peruslehtien sivuilta selvyyttä, on tämän Anton-pojan ryöstöreissu puolin jos toisin Suomeen ja Venäjälle.

Vähän olen tässä itsekseni ihmetellyt, että miksei missään jutussa kerrota esimerkiksi isän ikää? Miksei missään todeta varmasti, että puhuuko poika suomea vai venäjää. Miksei tapahtumien kulkua ole selvitetty missään tarkasti. Kumpi huijaa, äiti vai isä. Onko äiti uskonlahkossa? Miksi tilanteesta kerrotaan jotain, muttei kaikkea?

24.05.2009 - 21:08

Sunnuntain Urheiluruudussa kerrottiin uimari Hanna-Maria Seppälän  "Hanna-Maria Swim Campista" Vuokatissa.

Osallistujat olivat alle 15-vuotiaita suomalaisia polskijoita.

Mitäköhän vikaa olisi ollut uimaleiri -nimessä?

02.12.2008 - 00:24
Juuri nyt olen tyytyväinen. Kolmen viikon työputki on takana. Sitä se teettää, kun ei osaa sanoa ei. Ahertaa sekä viikot että viikonloput (lukuunottamatta yhtä päivää) läpeensä.

Fyysisellä puolella vaurioiksi voisi laskea silmäpussit ja entisestään löystynyt olemus, henkisellä puolella käytiinkin aika syvällä. Kai se unettomuus ja stressi jostakin kertovat. En suosittele överitöitä kenellekään, varsinkaan tässä vaiheessa vuotta.

Tai no jaa, nythän sitä juuri kannattaa painaa, kun talven reissut kolkuttelevat ovella. Mitä sitä kesällä huhkimaan. Hmm. No, joka tapauksessa.


Vaan olihan tuossa päivätyössä hyviäkin hetkiä. Toimittajana juttukeikat ovat aina arvoituksia. Enpä arvannut uutispäällikön soitellessa, että seuraavalla viikolla istuisin kalastusoppaan kyydissä kokeilemassa, josko lohi tai taimen haluaisi syödä rautaa nyt, kun vesi on sopivan viileää.

Siinä minä istuin, veneessä katsellen hyistä Saimaata. Ohessa kuvia, jotka eivät menneet lehteen asti. Lienevät sitten Etelä-Saimaan omaisuutta.


Opas eli Kari Porevirta tekee siimalle jotakin.


Maisema Saimaalla, kun aurinko paistaa takana ja etummaiset saaret jäävät varjoon.


Allekirjoittanut, suuri kalamies, valmiina väsyttämään taimenia.


Uistellessa käytetään levittäjää eli plaanaria, jolla siimat saadaan leveälle. Keltaiset systeemit ovat sellaisia systeemeitä, jotka laukeavat jos kala haukkaa ja siima irtoaa plaanarista.


Pari vapaa oli takiloilla syvissä vesissä.


Kotia kohti, eiköhän se ollut siinä.


Kalaa ei tullut, juttu kylläkin. Eipähän tarvinnut istua toimituksessa.

---
Huomasin kuvia ladatessani, ettei blogissani julkaistu loka-marraskuussa yhden yhtä kuvaa. Aikamoista. Onhan niitä kuvia räpsitty, mutta vähän eri käyttötarkoituksiin. Mikä on tietysti oman tulevaisuuden kannalta ihan hyvä asia.

Onnittelut muuten kaikille niille, jotka ovat jo reissussa, kuten Leena, Simo ja Aksu. St Anton, Engelberg, Whistler. Lurjukset.

15.11.2008 - 02:26
Jaa, pitäisiköhän sitä ottaa tatuointi. Mihinköhän sen ottaisi? Hmm, tulen varmasti joskus menemään Iltatyttökuvauksiin, joten johonkin näkyvään paikkaan ehkä. Yläselkä on vähän kliseinen, niin vesiraja etupuolellakin... Jos sitten vähän pakaran sivuun. Hmm, joo. Siihen se tulee.

Millainen kuva olisi kiva? Vesi on ihana elementti. Joku kala voisi olla kiva, ei mitään meritähteä ainakaan. Mikä kala olisi kuvaav"

Tuohon loppui minun ymmärrykseni iltatytön vasarahai-tatuoinnin suhteen.

Kuvaako se tytön omaa luonnetta, vai kenties poikaystävän. Vai kaikkien miesten? Vai kaikkien naisten? Vai näyttääkö se muka vain visuaalisesti kauniilta?

Ku en tajuu.

PS. Toisessa kuvassa tatuointia ei näy. Olisikohan se sittenkin vain purkkapakkauksen siirtokuva?
05.11.2008 - 19:37

Jahas, nyt on tarinoita taas julkaistu.

Finnairin matkustamolehdessä eli Blue Wingsin numerossa 9/08 laaja juttu ja kuvat Kashmirista. Digilehteen tästä (ilmainen), kiitos m:lle linkistä.

Snow Extremen numerossa 4/08 juttua ja kuvaa Chamonixin erikoisuuksissa.

Vapaalasku.comissa vapaalaskija Kimmo Oivon haastis, juttua ja kuvaa.

31.10.2008 - 15:25
Nyt on syksyn suurin työpanos julkaistu, eli www.vapaalasku.com! Suosittelen käväisemään ja miksei käymään useamminkin. Enempi tietoa itse sivulta.

Ja jos olet tulossa Skiexpoon, niin tule käymään osastolla 6e60, olen siellä pe-la Amplidin osaston kulmalla.
06.10.2008 - 13:37
Jotenkin alkoi hymyilyttää, kun Iltalehti uutisoi että Wincapita jatkaa porhallustaan, nyt vain uudella nimellä.

Wincapitastahan on ollut juttuja eri lehdissä vaikka kuinka paljon. Viimeisimpänä muistan Hesarin Sunnuntai-sivujen pääjutun, jossa kerrottiin anonyymisti Wincapitaa oletettavasti pyörittäneestä ukkelista. Mies seilaili aiemmin firmasta toiseen aina pari askelta viranomaisia edellä.

Ja nyt homma näyttäisi jatkuvan taas uudella innolla ja uusilla höynäytettävillä.
21.09.2008 - 14:46
R.E.M:n Helsingin keikalla kadonnut kitara löytyi. STT:n eikä muidenkaan uutisissa kerrota miten kitara löytyi tai kuka sen oli vienyt.

Luxemburgiin se oli kuitenkin ilmestynyt. Mitä suomalaisia roudareita tunnen, niin ei kenelläkään ole varaa reissata sinne asti. Liekö ollut koko ajan tallessa, mutta kitaristi oli vain pikkupäissään unohtanut, missä se yksi useista kitaroista nyt taas olikaan. Odotan innolla lisätietoja.

---
Molemmissa iltapäivälehdissä oli viikonvaihteessa isot jutut Mika Häkkisen lähestyvistä nelikymppisistä. Pidemmän korren veti Ilta-Sanomat, joka väitti Häkkisen löytäneen viime aikoina rauhan elämäänsä ja on ajouran jälkeisen haahuilun jälkeen nyt löytänyt paikkansa maailmassa.

Ensinnäkin, miksi ihmeessä kirjoittaa tuollaista sontaa, varsinkin kun Häkkinen ei varmaankaan lue noita juttuja, joten miehen mustalle listalle ei varmaankaan joudu, vaikka vähän kritisoisikin.

Ja rauhoittumisesta. Tavan kansalaisen silmään pitkäaikaisen kumppanin lemppaaminen, kahden pienen lapsen jättäminen äidin hoivaan ja kymmenen vuotta itseään nuoremman gold digger -stripparin kanssa heilastelu ei kuulosta rauhoittumiselta, vaan teini-ikäiseltä sekoilulta.

Maailmalla tunnetuimpia suomalaisia, sanoo Iltalehti. Siis tönkkö ukkeli, joka kiertää viinabrändin ja automerkin gaaloja, kun ei muutakaan keksi. Kuinkakohan moni tunnistaa Häkkösen naaman vaikkapa Aasiassa tai Jenkeissä? Tai edes Ruotsissa.
20.08.2008 - 19:31
Mietiskelin aiemmin sitä, että miten doping vaikuttaa ihmiseen. Hyviä linkkejä tuli silloin, mutta jenkki-Outsiden toimittaja testasi kahdeksan kuukauden ajan lääkärin alaisuudessa kamaa ja kirjoitti siitä jutun. Pitkä, mutta erittäin kiinnostava ja hyvin kirjoitettu.

Lyhyesti referoituna kirjoittaja oli ahkerasti treenaava mies, joka alkoi ottaa steroideja, epoa ja human growth hormonia, eli jotain ns. peruskamaa. Näkö parani, kroppaan ei särkenyt ja tiukan treenin tai pyöräkisan jälkeen elimistö palautui supernopeasti. Kahdeksan kuukauden aikana mömmöihin kului 7500 dollaria. Testijakson jälkeen ei jatkaisi varsinkaan steroidien käyttöä, jonka käyttö haittavaikutusten lukemisen jälkeen tuntui venäläiseltä ruletilta.

---
Kävin tänään Ateneumissa Pekka Halosen näyttelyssä. Halonen on tunnettu lumimaisemien maalaaja.

Eräässä kirjeessään, 1890-luvulla kirjoittamassaan, Halonen paljastaa olevansa vähintääkin henkinen hiihtopummi:

"Nykyään päiväni parhaastaan menevätkin hiihtelemiseen. --- Kuitenkin on niin hauska hiidellä siellä äärettömässä ornamentiikassa."

Maalaukset olivat hienoja. Niistä maisemista vain puuttui suksija.
17.07.2008 - 16:25
Ranskan ympäriajossa tuli kolmas epo-käry. (IS 17.7.)

En oikein ymmärrä. Jos pyöräilijät tietävät, että kisoissa testataan veridopingia ja että testejä on paljon, niin mitä järkeä sitä dopingia on käyttää?

Uusin kärynnyt oli joku italiaano, joka oli joutunut antidoping-viranomaisten tarkkailuun jo viime vuonna, kun hänen hormonitasonsa olivat liian matalalla.

Mitenköhän tuo kaman pumppaaminen elimistöön vaikuttaa vaikkapa kymmenen vuoden päästä ihmiseen? Onhan niitä sydäreitä ja muita vuosien varrella nähty. Ehtiiköhän dopingin haittavaikutuksia edes ajatella?

Olisi mielenkiintoista nähdä jotain testituloksia, jossa kaksi samantasoista urheilijaa treenaisi optimaalisesti, mutta vain toinen vetäisi kiellettyjä aineita, toinen vain kaurapuuroa ja ehkä jotain protskujuomia. Että kuinka iso se ero todella on. Tosin tuollainen testi lienee mahdollinen vain teoriassa. Mutta silti. Vetääköhän Evilä aineita?
10.07.2008 - 11:12


Online-uutinen Etelä-Saimaan verkkosivuilla 10.7.2008
27.06.2008 - 14:59
Onkohan kenenkään mielestä YleX:n "Pakene kesäksi muodollisuuden ikeestä" -mainokset hauskoja? Siis ne, joissa nariseva ääni jauhaa käyttäytymissääntöjä ärsyttävän hitaasti, ja mainos on melkein minuutin mittainen.

Vaihdan sellaisen paukahtaessa radiosta kanavaa. Liekö tarkoitus.
23.06.2008 - 02:13
Mitä mulle kuuluu? on blogi, jossa ymmärtääkseni ekaa kesää lehdessä työskentelevät toimittajat kirjoittavat anonyymisti kokemuksistaan.

STRAP taas on kahden kesäkuvaajan projekti. (Tällaisen urheilumiehen nauruhermoihin osuivat parhaiten kuvaukset jalkapallo-otteluiden kuvaamisista 7.6. ja 4.6, itsekin aihetta joskus kokeilleena. Strapin kuvaajille urheilukuvaus ei taida ainakaan vielä olla se omin ala...)

Mitä mulle kuuluuta selatessani muistin taas, miksi tänä kesänä jätin haut väliin, enkä pyrkinyt toimittajaksi (kuvaajaksi en rohjennut). Useimmissa sanomalehdissä tavallinen uutistyö on aika rutiininomaista. Ehkä noin ei saisi ääneen sanoa, mutta tottahan se on. Monesti päivä koostuu poliisiuutisten kokoamisesta, tiedotustilaisuuksissa käymisistä ja STT:n uutisten paikallistamisesta. Jos tulee jokin oma idea, niin sen saa yleensä toteuttaa.

Maailman muuttaminen onnistuu harvoin. Isot uutiset kävelevät yleensä syliin. Toisin sanoen joku kertoo niistä. Joku sellainen, joka hyötyy tiedon julkistamisesta, tai sitten ei ajattele sanomiaan, kuten Timo Kalli vaalirahajupakan alkuunpanijana.

Toimituksissa usein sanotaan, että uutisia täytyy etsiä. Toki niitä voi etsiä, mutta ei kukaan kerro mistään poikkeavasta, salatusta tai vaietusta, eli uutisesta, ellei ole katkeroitunut tai muuten halua ajaa etuaan. Näille lähteille ei tuosta vain pääse - täytyy olla suhteita ja pitkäaikaista yhteistyötä suuntaan jos toiseenkiin. Sellainen on kesätoimittajan roolissa vähän hankalaa.

Toimittajan työssä täytyy myös tehdä juttuja aiheista, jotka eivät ihan oikeasti kiinnosta yhtään. Silloin haastetta voi hakea tietysti eri näkökulmasta: miten tästä aiheesta voisi tehdä kiinnostavan? Yleensä se onnistuu vääntämällä aloituskappaleeseen vähän uutta tulokulmaa, mutta sekään ei poista ongelmaa, eli aiheen epäkiinnostavuutta. Helpostihan itsensä turruttaa, sillä perusuutisia voi vääntää hyvällä omallatunnolla ja nuoren ihmisen näkökulmasta ihan ok palkalla vaikka kuinka. Mutta että voiko niillä maakuntaprojekti-infoilla pelastaa maailmaa. Petyin kun ymmärsin, että vähän vaikeaahan se on.

Toki toimitushommissa on monia hyviäkin puolia. Työyhteisö koostuu yleensä hyvästä ja hauskasta jengistä, toisinaan niitä uutisia tulee syliin tai oma juttu on muuten vain hyvä. Parasta on, kun omaa juttua lainataan muualla. Tai parhaimmillaan tulee jopa palautetta. Omalla tarkkaavaisuudella voi tehdä paljon. Monet mieleen jäävät jutut ovat lähtöisin aika yksinkertaisesta ideasta. Esimerkiksi Hesarin kaupunkisivujen thaihieronta-kokonaisuus ja tänä keväänä pyörä/auto-testi. Ja hyviin puoliin lisättäköään vielä se kuukausipalkka.

Kuluvana kesänä kirjoittelen juttuja jonkin verran freelancerina. Pidän siitä tällä tavoin, kun vuokranmaksu ei ole niistä jutuista kiinni. Tänä kesänä tarinoitani kaupatessani arvostan myös entistä enemmän niitä friikkuja, jotka ihan oikeasti tekevät elantonsa vapaalla kirjoittamisella. Se vaatii pitkäjänteistä työtä ja hyviä diilejä. Eipä sillä, harvoin freenäkään voi tehdä maailmaa pelastavia juttuja. Mutta ainakin voi kirjoittaa aiheista, jotka kiinnostavat ihan aidosti. Eikä sillä, ei toimitus niin ikävä paikka ole, ettenkö sellaiseen vielä sisään ehdoin tahdoin pyrkisi. Roolista en osaa sanoa.
11.06.2008 - 23:26
Johanna Tukiainen. On toki oikeasti vähän surullista, että jollakulla vippaa, mutta kun touhuilut ovat suhteellisen harmittomia, niin mikäs siinä.

Suosittelen Hymyn sivuilta löytyvää blogia, jossa Johanna kertoo vaikka mitä. Esimerkiksi siitä, kun joku mies oli pöllinyt hänen seksivideonsa ja kiristi Tukiaista tekemään pissa-kakkaleikkejä hänen kanssaan. Tukiainen oli mennyt tapaamispaikalle sisäkköasu päällään (mistä niitä saa?) ja siviiliasuisen poliisit olivat ottaneet miehen kiinni. Huomionarvoista on se, että poliisit olivat palauttaneet dvd:n vasta seuraavana päivänä...

Uusin tapaus on ehdottomasti hauskin. Tukiainenhan on nykyään myös luennoitsija. Hän oli nimittäin puhunut Savo-Kainuun Journalistiyhdistykselle median, politiikan ja julkisuuden välisistä suhteista jollakin yhdistyksen mökillä.

Olen itsekin osallistunut journalistiyhdistyksern kesätapahtumiin, ja tunnelma on aina ollut mukava, mutta ei sinne ketään ole pyydetty ikinä luennoimaan.

Ehkä luennon tasosta saa jotakin selvää, kun Tukiainen kertoo tilanteesta:

"Tilaisuus oli hyvin rento, kuulijat saivat itse ottaa kantaa kaikkiin juttuihini ja esittää kysymyksiä.

Minulta kysyttiin mm. sitä, millainen on ihannemieheni. Vastasin, että pidän minua vanhemmista, älykkäistä, karismaattisista, romanttisista ja menestyvistä miehistä.

Seuraavaksi miespuolisia journalisteja kiinnosti kovasti se, mitä tarkoitan sanalla "karisma."

On mahtanut toimittajilla olla hauskaa.

En tiedä, onko seuraava lainaus osoitus sinisilmäisyydestä, puhtaasta typeryydestä vai onko minulta mennyt jotakin ohi:

"Ensin minut kuvattiin hyvin naturellina Suomen upean luonnon keskellä, mm. savusaunassa vain pyyhe ympärillä, sekä järven rannalla kauhomassa vettä saaviin. Välillä olin kokonaan alasti ja minua peittivät vain koivun oksat ja vihdat.

Kuvaukset eivät kuitenkaan olleet millään muotoa "eroottiset", vaan tarkoitus oli antaa minusta aivan erilainen kuva, kuin osa mediasta on tähän asti antanut ymmärtää. Kyseessä olivat perisuomalaiset juhannusneitokuvaukset järven rannalla Kallavedellä."


Noh, Johannahan on käynyt myös ulkomailla. Viimeisimpänä hän tapasi hurjan julkkiksen, eli Wayne Rooneyn (jalkapalloilija) tyttöystävän. Oli kuulemma tullut sanomaan Johannalle ja hänen siskolleen, että olette todella coolin näköisiä, kun Johannnalla oli hienot pinkit korkkaritkin jalassa. Noh, kuvassa niitä ei näy, koska "olin juuri silloin vaihtanut sandaaleihin kun meistä otettiin yhteiskuva."




10.06.2008 - 14:04
Hesarin ehkä paras blogi (journalistisesti, päivitystahdiltaan ja vaihtelevuudeltaan) eli Pressikatsomokin lopettaa.

Yksi bloggaajista, Tero Hakola, avaa hieman syitä: "Myönnettäköön myös, että kapitalistiset tulosvaatimukset ovat armottomia."

Harmi.
09.06.2008 - 22:00
Ranskalaisia suklaakastikkeella, parasta ikinä.

"-Minä söin paljon ranskalaisia suklaakastikkeen kera ollessani raskaana, joten ehkä hänen ihastuksensa on sieltä peräisin, Angela arvelee Daily Mailille."

- Olen yrittänyt antaa hänelle terveellistä ruokaa, mutta se on turhaa, hän ei koske vihanneksiin, hän selittää. (IL ulkomaat)

Puolitoistavuotias tytär painaa siis 13 kiloa, eli yhtä paljon kuin normi nelivuotias.

Seuraavaan lainaukseen liittyy arvuutteluleikki. Kuka kertoo ikänsä olevan 3 ja 2/7 osaa koiran vuosissa? Entä kuka ottaisi autiolle saarelle mukaan ei riippumattoa, vaan internationaalisti hammockin?

Tietysti Iltatyttö Maria

---

Jouduin asettamaan sanatestisysteemin kommentointiin, koska roskakommenttia tulee päivittäin 20-50 kappaletta eikä ylläpito vastaa avunhuutoihin. Pahoittelut vaivasta.

08.06.2008 - 19:01
Blogin saa lopettaa milloin huvittaa. Mutta kun monta blogia lopettaa samaan aikaan, olisi mielenkiintoista saada selitys. Varsinkin, kun blogit kuuluvat Helsingin Sanomille.

Hesarin blogit starttasivat muistaakseni marraskuussa 2006, kun Anssi Miettisen juttu blogeista ilmestyi Kuukausiliitteen sivuilla.

Nopealla läpiluvulla Hesarin blogeista lopettavat ainakin Helsinkiä metropoliksi muuttava Suurkaupungin hai, päivittäistä uutistyötä mielenkiintoisesti taustoittava Uutispöytälaatikko sekä NHL:n sisäpiirijuttuja jakava ja suomipelaajia haastatteleva Kapean kaukalon laidalta. Hetkeksi hiljenee hilppasen sisäpiirijutusteluksi mennyt Elämää radioasemalla.

Kaikki lopettavat blogit olivat mielenkiintoisia, keräsivät vilkasta kommentointia ja puolustivat hyvin paikkaansa blogimaailmassa. Ja nyt ne sitten kesän alulla torpataan matalaksi.

En ole ihan varma, mutta ymmärtääkseni blogien kirjoittajat eivät saa bloggaamisesta erillistä palkkiota, mutta saavat käyttää siihen työaikaansa. Tokin on raskasta kirjoittaa päivittäin uutta ja koukuttavaa, mutta eipä siihen tainnut kaikki edes pyrkiä. Jään ihmettelemään ja lukemaan Hesarin pikku-uutisiakin, jos siellä kerrottaisiin ratkaisusta. Aikanaanhan lehden omien blogien tuloakin muistaakseni uutisoitiin.

03.06.2008 - 16:05
Kansainvälisen autoliiton FIA:n puheenjohtaja Max Mosley ei liiton äänestyksen perusteella saanutkaan fuduja tehtävistään, vaan jatkaa vuoteen 2009 asti. Mosleyn mielestä hänen uskottavuutensa ei ole eikä ollut koetuksella.

Toki jokaisen ihmisen seksuaaliset leikit kuuluvat hänelle itselleen, mutta eroaisiko esimerkiksi Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kahden vai kahdenkymmenen neljän tunnin kuluttua uutisesta, joka paljastaisi hänen harrastaneen natsihenkisiä ryhmäorgioita halpojen huorien kanssa jossakin tuhnuisessa huoneessa Lontoossa? Ja vielä videokuvauksen kera. Ja vielä siten, että kys. henkilön isä olisi tunnettu nationalisti.

Noh, Mosley ei varmaankaan saa enää samanlaista arvonantoa sen paremmin pitkäaikaiselta vaimoltaan kuin useimmilta kansallisilta autoliitoilta. Saattaa ukkelia vähän nolottaa formulavarikollakin, jos sinne enää jalallaan astuu.
16.05.2008 - 14:21
Viime päivinä mediassa on ollut esillä kansanedustajien vaalirahoittajien julkisuus. Aika moni edustaja on jättänyt ylimalkaisen ilmoituksen rahoittajistaan, ja siitä on nyt älähdetty.

Ilmeisesti on yleistä, että kansanedustajan eteen tekee töitä vaaliyhdistys. Kansanedustajaehdokas ei siis itse kerää rahaa, vaan hänen taustallaan toimiva ry. Nyt siis vaaditaan, että kansanedustajan täytyy tietää ja myöskin ilmoittaa, kuka on rahaa yhdistykselle antanut.

Läpinäkyvyys on hyvä asia. Se, että tiedetään kuka tukee ketäkin auttaa ymmärtämään päätöksiä. Paitsi että näinhän ei pitäisi olla. Eikö kansanedustajien ja ministerien pitäisi tehdä päätöksensä parhaan tietonsa mukaan, ei siis sen perusteella että mistä suunnasta taloudellista tukea on tullut?

Vihdin Ideaparkin tyrmäsi ensin Jan Vapaavuori. Pian Matti Vanhanen sanoi, että eihän se mahdottomuus ole. Muutama päivä tästä niin selviää, että Vanhasen vaalityötä on tukenut Ideaparkin rakennuttaja, yrittäjä Toivo Sukari (yhdistyksen kautta, tosin). Vanhasen vaalitukijailmoituksessakin oli aukkoja, eli ei ole välttämättä selvää, tiesikö Masa, että Sukari tukee häntä. Jos tiesi, niin kommentin Ideaparkin rakentamisesta voi ymmärtää monella tavalla. Jos ei tiennyt, niin kommentti kuulostaa paljon puhtaammalta.

Eli olisiko oikeastaan parempi, jos rahoittajat salattaisiin vaaliehdokkailta? Ei tulisi eturistiriitoja.

Sehän on selvää, että kaikissa päätöksissä ja lausunnoissa on taustalla olevia tekijöitä, joiden pohjalta ne muodostuvat. Kokoomuslaisilla on yritysjohtajakavereita, keskustalaisilla maanviljelijöitä, virheiden edustajilla hippejä ja opiskelijoita. Mutta ne yhteydet ja tuttavuudet tulevat yleensä aiemmasta elämästä tai muuten vaan tutustumalla, ei välttämättä suoranaisissa hyötytarkoituksissa.

Tällä hetkellä politiikka on oikeasti ihan mielenkiintoista.

---

Mainoksessa on kysymys "Pommi pojalle?" ja äiti kauhistellen antamassa vanhan auton avaimia nuorella pojalleen. Alla faktaa: "Vanhoilla autoilla ajetaan 11 % kaikista ajoista. Tästä huolimatta 46% kuolonkolareista sattuu kuitenkin juuri niillä."

Kierrätysarvoa.fi kertoo, että kierrättämällä auton jossakin Autokierrätys Oy:n toimipisteessä saa joidenkin satasten lahjakortin, kun ostaa uuden auton.

Ja että vanhat autot saastuttavat ympäristöä, ovat turvattomampiakin.

Kaksi pointtia, jotka ärsyttävät:

1) Eihän se autoa aja kuolonkolaria, vaan kuljettaja.

2) Se, että vanhan auton saa muka hyvällä omallatunnolla kierrätetyksi ja sitten voi ostaa uuden auton, on vinoutunut ajattelumalli. Uuden auton rakentaminen on sekin aika saastuttavaa.

Huoh.
14.05.2008 - 19:29
Otetaan vanki. Annetaan koevapaus pitkästä tuomiosta, eli ukkeli saa pööpöillä vapaasti, kunhan vastaa puhelimeensa ja käyttäytyy siivosti.

Päästään kysymykseen what would jesus do eli mitä silloin kannattaa tehdä. No, tietysti ajaa pimeää taksia, kaahailla ympäri kaupunkia, pölliä auto ja lähteä poliisia karkuun Pohjois-Suomeen. Mitäpä muutakaan?

Ei, mielestäni Juha Valjakkala EI ole yhteiskuntakelpoinen. 20 vuotta vankeudessa ei ilmeisesti muuta ihmistä oikeaan suuntaan.

---

Ylen lätkän MM-kisojen kisastudiota on hauska seurata. Sinuhe Wallinheimo uskaltaa välillä heittää ihan oikeaakin läppää, mutta Alpo Suhonen ja Juhani Tamminen vetävät aika niukalla linjalla.

Parasta - tai pahinta - ovat Tammisen filosofointien ja pelaajaesittelyiden erot. Tamminen puhuu momentumista, tahtotiloista ja muusta hevonpaskabingon sanoista, kun lätkäjätkä väli-inserteissä höröttelevät huonetovereidensa hessuhopomaisille ominaisuuksille ja muille älykkyyksille.

Että keep it simple ja niin edelleen.

Mutta Ylelle pisteet muuten hienosta suorituksesta MM-kisoissa: blogeja, Antero Mertarannan kysymys/vastaus-palstaa, suorat nettilähetykset... Ooh, arvostan.

MM-kisoista on paljon hyviä blogeja: Inka Heneliuksen Neitikiekkoa, IS:n Nyholm&Rantasen blogi ja IL:n Kotisohvalla. Ai niin, vähän neggistä IL:lle: Kari Kuukan (itse lehdessä) hehkutetut kaukalonlaitakuvat ovat kyllä aika heikkoja.

23.04.2008 - 12:29
Paluu työelämään on aina vain hankalampaa. Sen tietänee jokainen viikon, kuukauden tai useamman Alpeilla lomaillut. Varsinkin ensimmäinen työpäivä loman jälkeen on julma. Mutta nykymaailmassa kun työttömänä pärjääminen on vähän hankalaa, niin pakkohan sitä on taipua.

Tiistaina kokeilin myös todella pitkästä aikaa aikaista herätystä töihin. Herätyskello toimi, ja olin jo puoli kahdeksan aikaan menossa töihin. Tuntui vähän oudolta.

Mutta asiaan, eli iltapäivälehtiin.

Anne-Mari Berg kertoo Iltalehden paperiversiossa (ja katso, myös nettiversiossa), että hänen alastonkuviaan on varastettu jonkin varastokerroksen varkaus/tuhopolton yhteydessä.

Ongelma on siis cd-levyssä, joka sisälsi 300(!) rohkeaa kuvaa.
- Osa niistä kuvista julkaistiin aikoinaan Hymyssä, mutta samalla cd:llä oli kuvia, joita ei ollut tarkoitus julkaista, kertoo Berg.

Siis Bergillä on alastonkuvia itsestään. Ööh, pari mustavalkoista taidekuvaa ymmärtäisin, mutta että satoja. Oikeastaan tuohon kiteytyy kaikki sanottavani aiheesta. Jos ne kuvat on vielä käsitelty, eli ajettu photoshopin läpi, niin kuvaajalla on kestänyt hetki jos toinenkin niiden fiksaamiseen. Toisekseen, miksi ihmeessä ottaa pehmopornokuvia itsestään ja vielä säilyttää niitä jossakin varastossa? Jos niiden on ollut tarkoitus olla kivoja muistoja, niin kai ne kannataisi pistää pyörimään vaikka tietsikan näytönsäästäjäksi tai vaikka pyörimään television ruudulle.

Villi veikkaus, että loppuviikosta ne kuvat ovat jo levinneet nettiin. Ja siitä tehdään varmasti uutinen.

14.04.2008 - 12:50
Lain mukaan "Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton."

Nyt Ruotsissa on julkaistu Matti Vanhasen henk. koht. tekstiviestejä silloiselle morsmaikulleen. Jos ei tutkita rikosta, niin ei noita viestejä saa kukaan julkaista, ei muut kuin Vanhanen.

Jos/Kun näin on, niin mitähän ihmettä seuraavassa lainauksessa minulta jää ymmärtämättä?

"Suur-Tukholma-lehden kustantaja Oiva Kilpeläinen kertoi jo pari päivää sitten, että lehti aikoo julkaista Suomen pääministerin intiimit tekstiviestit seuraavassa numerossaan toukokuun puolivälissä.

- Meidän tärkein lähtökohtamme on sananvapaus, Kilpeläinen perusteli viestien julkaisemista.

- Kokeillaan nyt, mitä tästä seuraa! Suurin uutinenhan tässä on se, jos julkisuuden henkilö ja päättäjä voi kieltää viestien julkaisemisen ja siten rajoittaa sananvapautta, Kilpeläinen selitti."
(Iltalehti.fi ma 14.4.2008)

Onko Kilpeläinen vai minä väärässä, kun Kilpeläisen mielestä yksityishenkilön yksityisiä (ja täysin laillisia) viestejä saa julkaista ja jos sitä yritetään estää, on se sananvapauden rajoittamista. Tuohan on aivan absurdia, olkoonkin että Vanhanen on pääministeri. Vai onko minulta jäänyt jotain huomaamatta?

(Kirjoitukseen innoitus Saimaan rannalta -blogista)

Edit: Kuulin, että Ruotsissa on vahvempi sananvapauslaki, siellä siis saa julkaista tuollaista kamaa. Ei se silti tee mielestäni hommasta sen älyllisempää.

---

Jaa, mitäkö Engeliin? Aika pilvistä, kiitos kysymästä.



Kämpän ovelta.


31.03.2008 - 14:51
Uusimmassa Skimbaajassa on hieno Tero Revon juttu parin talven takaiselta Haute Route -vaellukselta. Mukana myös allekirjoittanut.

Uusimmassa Snow Extremessä on taas kirjoittamani juttu Kashmirista, tilanpuutteen vuoksi vähän pienillä kuvilla.

14.02.2008 - 14:12
Karjalaisen toimittaja Heinimaija Hirvonen teki jutun kausilaistouhusta. Hyvä otsikko, täytyy mainostaa. Niiden keksiminen ei ole koskaan helppoa.




16.12.2007 - 19:05
Uutisten ja lehtien mukaan Thaimaan-lomalaisia ärsyttää, kun lentokone onkin rikki ja lähtö myöhästyy/myöhästyi noin 20 tuntia.

Pk-seutulaisille tarjottiin taksikyytiä kotiin, kauempaa tulleille tarjottiin hotellimajoitusta.

Epätietoisuus aikatauluista on aina ärsyttävää. Jos tiedotus ei kulje, niin harmittaahan se. Mutta että tiedotustilaisuuteen tarvittiin kymmenkunta järjestyksenvalvojaa (joista osa poliiseja), menee kyllä yli. Siis matkustajien puolelta.

Ymmärtäisin ärsytyksen, jos kyseessä olisi bisneslento, koska kokousmatkat ja muut ovat aikataulutettuja. Mutta kuka jaksaa nillittää lomalennolle lähdöstä? Jos lentokoneesta on moottori rikki, niin se on korjattava. Ei sillä kukaan voi mitään, eikä riehuminen edesauta asiaa mitenkään.
12.12.2007 - 17:15
Kristiina Brask myi kultaa, kertoo Braskin levy-yhtiö HMC:n tiedote.

Kun on joutunut kuuntelemaan sitä heisätuut-ensyö-sunviskaamatluut-biisiä ja varsinkin sen c-osaa, en voi kuin ihmetellä, että mikä kura tässä maassa oikein massoja heiluttaa. 
11.12.2007 - 00:28
Talent-show huipentui sunnuntaiseen finaaliin. Tai siihen olisi ollut mahdollisuudet, mutta ohjelma jatkoi hyväksi havaitsemallaan kotikutoisella linjalla ja onnistui epäonnistumaan ohjelman suunnittelussa vielä huonommin kuin Big brotherin loppuhuipentuman arkkitehdit.

Erikoisinta oli kuitenkin voittaja eli beatboxaaja Aleksi. Kaveri oli itsekin todella hämmentynyt voitostaan, mikä sallittakoon. Voittoinsertti oli todella kämäinen; tarina jäi lyhyeksi ja vajaaksi. En voinut olla vertailematta ohjelman kulkua Idolsiin, missä jännitettä on rakennettu aina huolella pitkin syksyä ja finaali näyttää hyvältä.

Tuomareistakin näki, etteivät he olisi Aleksin voittavan. Ilmeisesti hänen taakseen oli masinoitu iso äänestysjoukko, koska etukäteen veikkailtiin voittoon Saara Aaltoa tai capoeiraryhmää. Nyt sitten voittaja oli beatboxaaja. Noh, toisaalta beatboxaus vaatii taitoa, kykyä, kovaa harjoittelua ja karismaa. Sitähän Talentissa etsittiin.

En liene aivan väärässä jos väitän, että tulevaisuudessa Susanna Laine ei tule olemaan minkään isomman produktion juontajavalinnoissa aivan kärkisijoilla.
28.11.2007 - 02:22
Miltton-mainostoimisto kutsui muotibloggaajia seuraavasti:

Hyvä muotibloggaaja!

Haluaisimme kutsua sinut showromiimme katsastamaan adidaksen uusimmat mallistot ja trendit keväälle/kesälle 2008 lauantaina 24.11 klo 12-16. Järjestämme avoimien ovien päivän muodin edelläkävijöille, jotka pääsevät nyt haistelemaan tulevia trendejä ennen muita. Nyt sinulla on mahdollisuus päästä näkemaan mitä ensi kevät tuo tullessaan niin muodin kuin urheilunkin saralla! Voit myös antaa mallistoista suoraa palautetta verkkoon suoraan paikan päällä. Tarjolla on pientä purtavaa ja virvoitusjuomia.

Toivottavasti näemme pian!

Tutkivan journalismin ystävänä kiinnostukseni heräsi. Kuinka moni vastaa huutoon, entä kuinka moni kirjoittaa kutsun sumentamana pelkästään positiivista, eikä lainkaan kritisoi tai tuo esiin mielipidettään. Nimimerkillä tiedotustilaisuuden tarjoiluiden edessä mykistynyt zurnalisti.

Vuodatus.netin etusivulla on hakutoiminto "blogit kategorisoituna". Se on tietysti pois käytöstä.


Blogilista.fin kautta löytyy noin 140 muotiblogi-hakusanalla löytyvää blogia. Tsekattuani randomisti reilut  50 lokia läpi, löysin vain kaksi blogia, joiden kirjoittajat olivat käyneet paikan päällä. Voisiko tästä siis päätellä, että ihan hirveän moni ei ole ottanut kutsua vastaan?

Noh, molemmat blogit, sekä luxoriousus ja Silver olivat hurmaantuneita tarjonnasta.

Tänään kävimme katsastamassa Adidaksen kevät/kesä-malliston etukäteen Miltton Showroomissa. Paikka oli hieno ja kymmeniä erilaisia ihania lenkkareita oltiin ripustettu roikkumaan katosta. Pikkupurtava oli yllin kyllin ja läppäreitäkin löytyi paikan päältä postausta varten. Itse mallistot olivat iloinen yllätys: me molemmat olemme niin kauan kuin muistamme pitäneet Adidasta nappiverkkari-lenkkitossumerkkinä (lukuunottamatta Stellan mallistoja), mutta nyt huomasimme, että merkiltähän löytyy vaikka mitä kivaa! luxoriousus

En ole kovinkaan urheiluvaatteiden suurihailija. Täytyy kyllä myöntää, että kiinnostuin enemmän nähtyäni adidaksen mallistot. Olin enemmän kiinnostunut kyseisestä firmasta ja siitä mitä he ovat tekemässä ja luomassa. Erityisesti siitä, miten he ottavat suomalaiset muotibloggaajat huomioon!

Vieraileminen showroomissa oli antoisa: uusia tuttavuuksia (verkoistoitukaa!!), lookbookkeja, lehdistötiedotteita ja "aamupalaa"! Silver

(Boldaukset minun tekemiäni)

Molemmissa blogeissa oli huimat määrät kuvia showroomista. En ole sen tarkemmin muotiblogeihin syventynyt, mutta olen olettanut, että niissä kirjoitettaisiin tiedostavasti. Nythän homma toimi ainakin näiden kahden blogin kautta juuri kuten mainostoimisto halusikin: puskaradio tiedottaa propagandaa parhaansa mukaan.

Kuitenkin kommenttiosastolla Silverin kirjoittaja myönsi, ettei se nyt niiin ihmeellinen näytös ollut: "Siellä ei loppujen lopuksi ollut mitään oikein räväkkää, joka olisi ollut mielenkiintoista. Jotkut tossut taisi olla aika käheet!"

Luxumikäliellä on blogilistalla 107 tilaajaa ja 350 kävijää viikossa. 12 500 blogin listalla se on sijalla 379, eli ymmärtääkseni kuuluu oikeasti luettujen blogien joukkoon.

Silverillä on blogilistalla 29 tilaajaa, 82 kävijää viikossa ja sijoitus 1631. Ei välttämättä niin suuri vaikuttaja Suomen muotiblogipiireissä, mutta tekijä kuitenkin.

Oletettavasti Adidaksen ensi kevään ja kesän mallistot olisi esitelty joka tapauksessa viime viikonloppuna, oli muotibloggaajia paikalla tai ei. Siten panostus alan ammattilaisten ulkopuolisten kutsumiseen paikan päälle saattoi olla varsin järkeväkin. Saa nähdä, mikä on seuraava askel, kun bloggaajia houkutellaan markkinoimaan tuotteita maksutta.

23.11.2007 - 14:34

Suomen Journalistiliiton valtuusto ottaa kantaa Jokela-adressiin.

Tähän haasteeseen on syytä vastata. Journalistien on perusteltava journalistisia valintojaan julkisesti kun sitä vaaditaan. Tilannetta on jo käsitelty useissa toimituksissa ja tullaan käsittelemään jatkossakin.

Journalistiliitto järjestää myös yhdessä kustantajajärjestöjen ja TV-yhtiöiden kanssa 30.11. tilaisuuden, jossa Jokelan tapauksen journalistista puolta arvioidaan. Sinne kutsutaan asianosaisten tahojen edustajia.

...tapahtuman raportoinnista esitetyt syytökset ovat kovia. Journalistiliiton valtuuston mielestä on erittäin tärkeää, että nämä ylilyönnit, jos niitä on tapahtunut, yksilöidään ja viedään Julkisen sanan neuvostoon. Ilman tätä ei ammattikunta voi oppia tehdyistä virheistä. Yksilöityjen tapausten käsittely pitää ja on mahdollista tehdä lisäämättä uhrien kärsimyksiä.


Ilmeisesti pahiten tilanteessa kusahti viranomaisten tiedotusstrategia, kun ensimmäinen virallinen tiedotustilaisuus oli vasta kuusi tuntia tapahtuneen jälkeen. Ehkä myös siksi tietoa on haettu mistä sitä on vain saatu. Tuohonkin julkilausumassa otetaan kantaa.

On ratkaisevan tärkeää, että viranomaiset, kriisityöntekijät ja media yhdessä saavat lopultakin vuoropuhelussa ja yhteistyössä luotua kriisitilanteisiin toimintamallit ja pelisäännöt, jotka huomioivat myös kaikkien osapuolten kannalta elintärkeän tiedonkulun.

20.11.2007 - 10:47
Marimekko hakee tulevan uuden pomonsa myötä kansainvälistymistä. Nyt Paakkanen lisensioi Marimekon kuoseja H&M:n ensi kesän mallistoon.

Vaikka Cavallit ja ties ketkä ovat henkkamaukalle mallistojaan tehneet, niin mitenköhän bangladeshin 5-vuotiaat tehdastyöläiset pystyvät pitämään yllä Marimekkoon liitetyn laatuimagon?

---
Subilla alkaa The Joulukalenteri. "On hienoo olla tonttumies". Joulunodotus saa aivan uutta fiilistä! Ihmetyttää vain, että miksi uusintaa piti odottaa näin pitkään?

---
Chamonixiin ei ole mahdollista hankkia puolen kauden mittaista hissilippua, tai edes yhtenäistä kuukaudelle. Niinpä reilun kuukauden hiihtelyä varten piti hankkia kausikortti. Noh, vaille 700 euron läpyskän hankintaa vastaan sai sentään nahkaisen luottokorttilompakon. Jes jes jes.
11.11.2007 - 23:59
Kuohahdutti, kun luin jokelalaisten kirjoittaneen avoimen kirjeen median toiminnasta kouluammuskeluun liittyen.

Haastatteluja ja juttuja voi tehdä monella tavalla. Seuraavat kohdat saavat kysymään monia kysymyksiä. Mitä on saavutettu? Missä on toimittajan vastuu? Mitä hyötyä? Ajatteleeko toimittaja yhtään sitä, miltä asianosaisesta tuntuu? Mitä shokki tarkoittaa? Kannattaako silloin haastatella?

"Entä onko sopivaa yrittää väkisin päästä ihmisten koteihin tekemään juttua? Onko sopivaa salakuunnella nuoriso-ohjaajan ja nuoren keskustelua ja julkaista se?"

"Meitä on revitty hihoista, seurattu, vaanittu, maaniteltu ja ahdisteltu puhelimitse. Koteihimme on yritetty tunkeutua, samoin paikkoihin, missä olemme saaneet hiljentyä. Sanamme ja kuvamme ovat päätyneet lehtiin, kielloistamme huolimatta. Oletteko unohtaneet, että meidän ystäviämme on murhattu?"

"Lehtiin ja Internetiin on päätynyt sekä haastatteluja että kuvia, joiden julkaisemisen asianomaiset ovat nimenomaan kieltäneet. Ihmisten lausuntoja on myös vääristelty: toimittajat ovat julkaisseet täysin päinvastaista tietoa kuin haastateltavat ovat antaneet. Tämäkö teillä on ollut tarkoituksena?"

Etelä-Saimaa käytti Jokelaan liittyvissä jutuissa STT:n uutismateriaalia, joten kirje voi olla kohdistettu myös työnantajaani kohtaan. Pääosaa esittäneiden iltapäivä- ja viihdelehtien lisäksi mässäilyyn ovat osallistuneet myös muu lehdistö ja kaikki televisiokanavat. Joukossa ovat olleet myös ne, joiden luulimme toimivan asiallisesti.

Toivottavasti asianosaiset vastaavat seuraavaan julkisesti:

"Perustelkaa miksi nykyinen toimintamalli on oikea ja hyväksyttävä tai esittäkää virallinen anteeksipyyntö meille jokelalaisille, joiden yksityisyyttä olette loukanneet. Anteeksipyyntö ei saa jäädä tyhjiksi sanoiksi, vaan tiedotusvälineiden toimintaan ja hienotunteisuuteen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota."


08.11.2007 - 13:26

HS: Tuusulan ampuja ihannoi amerikkalaisia koulusurmaajia

Iltasanomat: Järjetön tragedia

Iltalehti: Mikä teki Pekasta tappajan?

(Esaimaa: Verilöyly koulussa)

Joku asiantuntija sanoi, ettei syitä voi yksinkertaistaa ja osoittaa, että tuon asian takia joku teki niin tai näin. Neljästä yllä olevasta lehdestä kaksi toteaa mitä tapahtui, yksi kertoo syyn pääotsikossaan ja yksi, oman linjansa mukaisesti, henkilöi vahvasti ja esittää kysymyksen, joka tällaisissa asioissa aina nousee esille: miksi.

Mielenkiintoista on myös paradoksaalisuus: tiedonkulku on tärkeää, mutta tällä tavoin tappaja sai mitä halusikin: paljon julkisuutta. Esimerkiksi Hesarin kuuden palstan (eli iso) kuva tekijän naamasta oli ehkä ylireagointia. Aika moni oli varmasti nähnyt kuvan jo aiemmin, ja jos joku suunnittelee vastaavaa, niin tietää, että kannattaa ottaa hyvä kuva ennen hyökkäystä. Saa paremmin hullulle agendalleen julkisuutta.

Mutta eipä tästä sen enempää.

31.10.2007 - 23:29
Kotiteollisuuden Hynynen oli Maria, Maria -ohjelmassa haastateltavana. Missasin sen päiväunien vuoksi. Sikakallista tallentavaa digiboksia en omista, joten en voinut nauhoittaakaan. Onneksi Ylen Areena palvelee hyvin.

Itse asiassa vähän liiankin hyvin, sillä silmiin osui K-rappu, jossa käsiteltiin kuvajournalismia ja uuden hienon Raw-lehden lanseerausta. Vajaat puolitoista tuntia sujahti läppärin ruutua katsellen ihan tuosta vain. Kyllä Suomessa tehdään hyvää tv-ohjelmaa.
31.10.2007 - 15:38

Uutinen on yllättävä, voimakas, yksiselitteinen ja merkittävä uusi tapahtuma tai asia.

Iltalehden lööpissä ja sisäsivun jutussa uutisoitiin, että formulakuski Kimi Räikkösen vaimo Jenni oli sanonut Kimille rakastavansa häntä. No shit.

17.10.2007 - 17:10

Tämä menee nyt jatkuvasti toisten lainailuksi, mutta olkoot.

En yleensä pidä Virpi Salmen tyylistä, mutta blogissaan kyseinen toimittaja/toimitussihteeri osuu tänään kuin nyrkki suuhun.

15.10.2007 - 23:11
Kirjoitin jutun Facebookista.

 

Sivua klikkaamalla pitäisi aueta Zshare-sivu, jolta ne voi ladata.

Niille, joille aihe on tuttu, ei juttu tarjoa välttämättä hirveästi uutta. Tehtävänantona esimies hahmotteli selventävää juttua Facebookista, että sellainenkin ymmärtäisi, joka ei tekniikasta tajua. (Jutun lukemiseen kuluu ehkä 10-15 minuuttia.)

Ja kuten Tuomas ehtikin jo todeta, kolumnikuva on väsynyt, tiedetään. Mutta ei tästä parempaa saa vaikka mitä yrittäisi, eli siihen on tyytyminen.
12.10.2007 - 10:44
Hesari kertoo jotakin pienipalkkaisen nelilapsisen hoitoalan työntekijän elämästä. Toimittajien esille nostaman  näkemysten mukaan hänelle jää käteen noin 700 e/kk, bloggaajan mukaan 1900.
10.10.2007 - 22:11
Big Brotherin seuraaminen on jäänyt vähemmälle, mutta tänään illan koosteessa oli taas aivan loistava pätkä. Olen ennenkin kuullut, kuinka isoveli kuittailee kilpailijoille aika täysillä.
Jos olen oikein ymmärtänyt, isoveljen äänenä toimii kolme henkilöä heidän työvuoroistaan riippuen.

Noh, tämän illan koosteessa Martina Aitolehti tuli päiväkirjahuoneeseen kertomaan, että haluaisi pois, koska on naimisissa eikä tunnu oikealta olla talossa.
Isoveli: Yllättikö sut se, että olet naimisissa?
MA: No ei, mutta tämä kaikki on niin kamalaa plaaplaa joutuu olemaan erossa miehestä on ikävä jne.
Isoveli: Tuliko yllätyksenä, että joudut eristyksiin BB-talossa?
MA: Ei ei ei tietenkään jne jne haluan lähteä pois.
Isoveli: Se on sinun tehtäväsi kertoa päätös, nämä ovat niin pikkupalasia, ettei ota hullukaan selvää.

Luulin aikanaan, että isoveli kuuntelee sujuvasti ja on ymmärtäväinen talon asukkia kohtaan. Että jossakin olisi turvasatama, jossa purkautua.

Mutta tuohan on aivan loistavaa sarkastista kuittailua oikein viimeisen päälle! Arvostettavaa.

Toinen päivän pointti Big Brotherissa on Martina Aitolehden avautuminen muille asukkaille. Hän ei pidä niitä "taviksia" minään eikä halua edes tutustua. Lisäksi kuittailee heidän elämistään ja korottaa itsensä.

Johtuneeko BB-talossa olemisesta, mutta siellä pitempään hengailleet tavikset eivät uskalla sanoa matalalla äänellä tasaisen jurnuttavasti valittavalle Aitolehdelle mitään vastaan. Siis silikonirintojaan esittelevälle junnarijalkapalloilijan entiselle salarakkaalle, joka ottaa hillittömän tyhmän tatuoinnin kylkeensä ja on "julkisuuden sekatyöläinen". Eihän tuollaisilla spekseillä ole varaa avautua edes Marika Fingerroosille.

---
Muistutus yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa ilmastonmuutokseen:


Lappeenrannan tehdasaluetta 6-tien varressa.
02.10.2007 - 23:21
Lokakuussa MTV3 näyttää Quentin Tarantinon elokuvia. Kill Billyt vielä jotenkin ymmärtää, mutta eikö Pulp Fiction ole nähty televisiosta jo aiiika monta kertaa?
28.09.2007 - 13:18

Kävin tekemässä katugallupia erästä juttua varten. Ajatuksena oli ottaa useamman kymmenen henkilön mielipide aiheeseen. 50 mielipiteen saaminen vaati mutu-arvion mukaan noin 80 ihmisen lähestymisen.

Kieltäytymisten suosituimmat syyt (ja sanomatta jääneet vastaukset):

-"Niet bonimai finska"(tms) (Ihan hyvä perustelu)
-On vähän kiire (Niin minullakin)
-Minä en mihinkään kyselyihin vastaa (Varsinkaan yhden selkeän kysymyksen kyselyyn, johon ei pyydetä edes nimeä tai kuvaa)
-Ei minulla ole mielipidettä mihinkään (No hyvää loppuelämää ja maailmankäsityksen luomista sinullekin)

Ihmeen moni kuitenkin suostui vastailemaan. Monelta tuli jopa perusteluja, vaikka niitä en sinällään kysynytkään.
Gallupin tekeminen on aina vähän epämukavaa, kuten olen joskus aiemminkin kirjoittanut. Onneksi välillä eteen tulee mielipideautomaatteja, jotka ottavat asian oikealla asenteella ja huumorilla. Sellaiset piristävät mieltä. Toisaalta ymmärrän heitäkin, jotka eivät halua osallistua. Mutta en jaksa käsittää.

26.09.2007 - 15:32

Toimitukseen tulee päivittäin uutisvinkkejä, toiset parempia ja toiset vähemmän uutismaisia. Tänään eräs naishenkilö tuli kertomaan henkilökohtaisesti minulle, että olisi tosi hyvä juttuidea; rautakauppa (tms.) järjestää parin viikon kuluttua naisten illan, jossa opetetaan teknisiä asioita naisille.

Vastasin, etten ole silloin enää uutispuolella, mutta juttuvinkin voi esittää uutispäälliköllemme. Nainen jatkoi siihen, että olisi mukavaa jos sinä voisit sen kuitenkin tehdä, kun sopisit mukavasti sinne naisten sekaan jututtamaan heitä. Heh heh, olisihan se hauskaa kun nuori poika tekisi juttua, hymyilin vain takaisin. Yleensä vastailen kärkkäästi vähän... hmm... erikoisempiin kommentteihin, mutta nyt jäin sanattomaksi. Tältä se esineellistäminen taitaa tuntua.

25.09.2007 - 00:41
Se on saavutettu täällä Lappeenrannassa. Joku viimeisen päälle daiju ja ympäristöstään välittävä muusikonalku soittaa sähköpianoaan kello 0:39 paikallista aikaa minun yläpuolella olevassa asunnossa. Jos luet tätä blogia, niin voit tunkea sen vehkeen sähkötöpselin jonnekin tosi syvälle samalla, kun haet Anttilan Topten-osastolta kuulokkeita.
24.09.2007 - 18:48
Lauantaina suuri unelmani täyttyi, kun pääsin suoraan radiolähetykseen. Kuuntelin autossa YleX:n iltalähetystä, johon kuuntelijat saivat lähetellä toiveitaan. Näppäilin tekstiviestin, että nyt pitäisi saada autoilumusiikiksi Kotiteollisuuden Jos Sanon, toisi hyvää fiilistä.

Biisejä tuli jatkuvasti ja musiikki oli sellaista rauhallista poppista, ei mitään rockia. En kuitenkaan voinut pysähtyä edes huoltoasemalle tauolle, kun piti olla korva tarkkana kuuntelemassa, jos oma nimi mainittaisiin. Viimeisen puolen tunnin aloitti joku rokkibiisi, joten ajattelin, että tässä voisi olla vielä mahdollisuuksia. Kesken Amorphiksen biisin soi puhelin. Outo numero, mutta vastaan niihin aina, joten luuri korvalle. YleX:n toimittaja tässä hei, olit toivonut Kotiteollisuutta? Joo, kyllä vain. No, sopisiko että juttelisit kanssani suorassa lähetyksessä parin minuutin kuluttua? Jee, tietty, kiitti!

Siinä sitten piti laittaa autoradio hiljaiselle ja kuunnella puhelimesta biisi loppuun. Sitten oltiinkin lähetyksessä. Oli siistiä jutella toimittajan kanssa. En takellellut enkä jäätynyt, niinku-sanoja vältin ja tuntui, että se sujui oikein hyvin. Ja siihen perään sai luukuttaa vielä Kotiteollisuutta. Kokemus tuli yllättäen ja pyytämättä, mutta hauskaa oli.

---

Olin viime viikolla muutamana iltana keräilemässä laseja baarissa, jotta talvella voisi keskittyä sitten pelkästään hiihtoon. Nyt on hassu fiilis, kun on koko ilta omaa aikaa, eikä huomisellekaan ole suurempaa ohjelmaa. Yhden työpäivän vuorokausi tuntuu jopa rennolle. Aikamoista.
17.09.2007 - 16:08
Iltalehden maanantain kannessa ja lööpissä uutisoitiin isosti Marco Bjurstömin suuri suru. Miehen ainoa tuore kommentti aiheesta, eli lähiomaisen kuolemasta oli, että "Se on yksityiselämän asia. Se siitä."

Silti lehteen oli saatu railakkaan kokoinen kuva vakavasta Marcosta sekä juttuakin sen verran, ettei tyhjää tilaa tarvinnut täyttää mainoksilla.

En ota kantaa toimittajan tekemisiin, koska en usko hänen välttämättä halunneen edes tehdä juttua. Kuinka moni haluaisi soittaa läheisensä menettäneelle yleensäkään?

Enemmän ihmettelen lehden linjaa. Toki, yleisöllä on oikeus tietää-mantra toimii aina. Lehti kirjoittaa mistä ihmiset haluavat lukea on toinen puolustus. Mutta silti, jos viikonvaihteen IL:ssä Bjurström on antanut ison haastattelun muista aiheista, niin kannattaako jatkojutussa repostella henkilökohtaisella surulla varsinkin, kun hän ei ole aihetta halunnut kommentoida, eikä varmasti haluaisi, että asiaa leviteltäisiin näyttävästi yhtään missään.

Ärsyttää Bjurströmin puolesta. Ärsyttää seuraavan toimittajan puolesta, joka joutuu Bjurströmiä haastattelemaan, aiheesta kuin aiheesta. Eiköhän mr. Positiivisuuden kyynistymisen aste nouse taas tuon jutun ansiosta hitusen ylöspäin. Huoh.
16.09.2007 - 23:35
VR:n oma Matkaan-lehti on mielenkiintoinen sekasikiö. Vähän tiedotetaan omaa, vähän haastatellaan julkkista, vähän tutustutaan tavisten elämään. Kuin kouluruokaa: pitäisi maistua laajalle skaalalle, jolloin vaarana on mauttomuus.

Mutta asiaan. Uusimman numeron menossa-sivulla kerrotaan nuoren valokuvaaja Perttu Saksan valokuvanäyttelystä Mikkelin taidemuseossa. "Valon voimaa" on otsikko. Tekstin alla on tumma kuva, jossa lapsi istuu valonsäteessä. 11 rivin yhden palstan stoorissa kerrotaan, että nuoren valokuvataiteilijan työskentelyn keskeisiä teemoja ovat muun muassa ihmisen, ympäristön, kulttuurin ja luonnon välinen suhde (hohhoijaa). Miksei taiteilija voisi vähän tarkentaa, olettaen, että juttu on tehty tiedotteen perusteella.

Pikku-uutisen viimeinen virke pyöräytti kupin pahemman kerran ympäri. "Kuvat herättävät katsojassa kysymyksiä, joihin jokainen löytää omat vastauksensa." Siis mitä Tuusulaa?

(Edit 17.9. 12:51: Tämä siis yleisellä tasolla, ei pelkästään Matkaan-lehden perusteella:) Vieroksun ja oudoksun näkemystä, ettei taiteilija osaisi selittää omia teoksiaan, tai ettei hänen tarvitsisi sitä tehdä. Jostakin kumman syystä kaikkia taiteilijoita kohdellaan kuin silkkihansikkain ja nostetaan jalustalle ilman sen suurempaa substanssia. Jonkin verran julkkiksia ja mitä lie sankareita haastatelleena uskallan väittää, ettei ihmisen fiksut ajatukset ole asemasta kiinni. Miksi taiteilija, joka saa elantonsa työstään, olisi jotenkin erilainen. Sattunut valitsemaan vaan vähän hankalammin rahaa tuottavan alan aikanaan.


Kuulisin erittäin mielelläni, jopa kernaasti, taiteilijan perustelut työlleen – vai eikö taiteilija itsekään osaa niitä selittää mihinkään suuntaan? Kun tuntee muodon, ei sisällöllä ole niin väliä. Horisontti vinoon ja hymyillen pankkiin. (Jos joku sattuu tätä postausta kommentoimaan, niin sensuroin armotta kommentit, joissa esiintyy käsitteitä kuten abstrakti, taiteen korkeampi taso, henkisyys, syvällisyys tai et vain ymmärrä.)

Perttu Saksan töitä en ole nähnyt pientä havainnekuvaa enempää, joten Perttu, jos googletat nimelläsi, niin edellinen ei ollut mitään henkilökohtaista. Anna mennä vaan.

Kirjoittaja päässee kirjoittamaan loppuvuodesta kulttuurijuttuja.

29.08.2007 - 01:01
BB alkaa.

Joukossa kahdeksan sinkkua (5/6 miestä, 3/6 naista), kaikilla duunaritausta, joku syntynyt Virossa, yhden isä nigerialainen, suomenruotsalainen Maria ja ikähaitari 18-36, keski-ikä vajaa 25 vuotta. Kaikki kauniita, komeita tai ainakin hyvännäköisiä.

Aika homogeenistä.

Ensimmäiset kaksi kautta BB on ollut typerästi tuotettu. Netissä kerrotaan tunti tunnilta -onlineuutisointina mitä talossa tapahtuu, mutta illan tv-lähetyksessä kerrotaan edellisestä päivästä. Eihän Kymmenen uutisetkaan kerro vuorokauden vanhoista uutisaiheista. Olisiko tähän tulossa muutosta?
16.08.2007 - 10:02

Mitä sitä itse tarinoimaan, kun HS.fi:n Rajatapauksia-blogin Jussi Alroth tiivistää sen paremmin.

Viestintävirasto ilmoitti 13. elokuuta, että iptv kuuluu tv-maksun piiriin.
Virastosta kerrottiin, että tv-maksua ei tarvitse maksaa, jos katsoo internetistä tv-lähetystä, joka "ei ole reaaliaikaista, eikä vastaa tv-lähetyksen tasoa".

Pakko esittää hieman ilkeä kysymys.

Miksi Yle sitten laittaa Areenan vuodenvaihteessa tv-maksun taakse? Muuttuuko palvelu reaaliaikaiseksi? Hätkähdyttävästi parempilaatuiseksi?

Eniten säväytti tuo Areenan siirtyminen tv-maksun taakse. Uskoisin, että esimerkiksi aika harva opiskelija katselee oikeastikaan tv-luvallisia ohjelmia. Areena kokonaisuudessaan on nostanut Ylen pisteitä, mutta nyt sitten tuleekin märkä rätti kasvoille. Oletettavasti Areenalle ei pääse edes kirjautumaan ilman useita tunnuksia ja pitkiä numerosarjoja.
Olisi mielenkiintoista kuulla Yleltä helmikuussa, että millainen muutos Areenan käyttäjämäärissä tapahtui tammikuussa.

12.08.2007 - 01:04
Ymmärsin juuri, että pian on kolme kuukautta rehellistä työntekoa takana. Se on aika pitkä aika. Kolmen kuukauden aikana yksi asia on alkanut ärsyttää entistä enemmän.

En ole mikään suuri kuvailevien sanojen käyttäjä uutistekstissä. Uutiset voivat olla hyvin kirjoitettuja, mutta miksi haastateltavien sanomisten perään pitää iskeä typeriä termejä? Mielestäni haastateltava pääasiassa joko sanoo, kertoo, arvioi tai vertailee. Toisinaan saattaa naurahtaa tai ääritapauksissa lohkaista, ehkä heittääkin.

Mustalle listalleni ovat päässeet seuraavat tavat kuvata suoraa lainausta.
  • Mietiskellä. Ei kukaan mietiskele tiedotustilaisuudessa tai muuten haastattelua antaessaan. Mietiskely on päänsisäistä toimintaa. Samaan kategoriaan: pohdiskella.
  • Riemuita. Vaikka kuinka haastateltava voittaisi jotakin, ei hän tee haastattelussa aaltoja tai hihku innoissaan. Jos hän tekee jotakin edellä mainittua, niin siitä voi kertoa jutussa erillisessä kappaleessa. Samaan kategoriaan: iloita.
  • Virnistää. Virnistää alentaa haastateltavaa. Mieluummin hymyilee.
  • Kommentoida. Öh, mitäpä muuta haastateltavan sanominen olisi kuin kysymyksen kommentoimista?
No niin. Näillä eteenpäin. Vapaapäivä, missä olet?

09.08.2007 - 13:01

Energiajuomat lisäävät lasten levottomuutta, uutisoi Iltalehti.

Asuuko karhu metsässä? Syökö jänis omia papanoitaan?

27.07.2007 - 13:54
Hesarin urheilutoimittaja Jarmo Färdig lupasi viime vuonna pyöräillä jollekin eliittikisapaikkakunnalle, jos Suomi saa enemmän kuin yhden mitalin Götebogin EM-kisoista. Niitä tuli kolme, joten ukkeli lunasti lupauksensa ja lähti polkaisemaan Lahteen.

HS teki suorituksesta jutun. Jutun tyylilaji oli viime aikoina formuloissa ja futispeleissä yleistynyt ns. minuutti minuutilta-tekniikka. Mukana sadan kilsan polkaisulle oli asiaankuuluvasti huoltoauto.

Mielestäni toteutus oli aivan loistavaa huumoria.

Mutta sitten kommentteihin. Ilmeisesti joidenkin lukijoiden mielestä Hesarissa ei saisi ottaa ikinä rennosti.


"Pistin jo eilen kommentit, mutta ne ei näköjään päässyt sensuurista läpi vaikka se noudatti oikealla olevaa keskustelusäännöstöä.

En millään muotoa maksavana tilaajana voi hyväksyä sitä että lehden työntekijät työajalla tekevät juttuja itsestään. Tämänkin jutun tekemiseen on mennyt kolmen ihmisen: pyöräilijän, kuvaajan ja jutun kirjottaneen toimittajan päivän työpanos!

Mikäli veto hävitään, niin olisi kohtuus että sen kustannukset maksaa häviäjä itse. Loppujen lopuksi häviöhän perustui nyt siihen että kolumnisti ei osannut analysoida suomalaisen urheilun tasoa vaikka se pitäisi olla hänen leipätyönsä."


"Onpa iso juttu, voi sentään. Meikäläinen ajoi jo 15 vuotiaana tavallisella mummonpyörällä saman matkan vaara maisemissa Kainuussa. Huoltojoukkona oli eväsreppu selässä. Seuraavana päivänä sama matka takaisin."



"Enpä ollut uskoa silmiäni, että tällaisestakin naurettavan lyhyestä matkasta tehdään iso juttu - huoltojoukot ja kaikki! Kas kun ei helikopteria huoltamaan...

Sitä paitsi - jokainen vähänkin pidemmälle pyöräilevä tietää, että aina pitää ottaa vararengas mukaan matkalle, sen vaihtaa muutamassa minuutissa. Ei ihme, jos tämä jää toimittajan viimeiseksi fillarimatkaksi, noita kumeja kyllä posahtelee aina."

"Minusta on komeeta kun mies päätteen takaa hyppää satulaan ja lunastaa vetonsa. 100 kilsaa on ihan kelpo matka katua tuotakin vetoa moneen kertaan ja osat satulaa vasten muistuttavat herkkyydestään yhä tiheämmin...

Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että joku polkee pitempään ja paremmin. J.F. n sarja on keski-ikäisten hiirikäsiluokka ja sen luokan suoritukseksi tämä on ihan kelpo. Hyvä!"

Eli toki monet ymmärsivät jutun idean, mutta eivät kaikki. Samaa näkee Hesarin muidenkin blogien kommenteissa. Jotkut lukijat osaavat näemmä olla todella tiukkapipoisia. Ei käy HS:n toimittajia kateeksi.
03.07.2007 - 22:27
Uutinen vastaavan mestariharjoittelijan tapaturmaisesta kuolemasta on surullista luettavaa.

Eräässä uutisessa pilkutus on ehkä sääntöjenmukaista, mutta muuttaa mielestäni merkitystä:
"Tapahtumasarja alkoi oletettavasti, kun vesitornin ylätasanteella työskennellyt mies heitti lekan käsistään lattialle. Epäonneksi leka kimposi tasanteelta alas ja osui työharjoittelijaan."

Oliko tapahtuma siis yleisesti oletettava, vai oletetaanko tällä hetkellä, että tapahtuma sai alkunsa lekan heitosta lattialle?

Joka tapauksessa ikävä tapahtuma.
19.06.2007 - 17:05
Hesarin blogeissa on yksi ilmeinen helmi, joka ei vain avaudu minulle. Palindromiblogissa kirjoittaja tekee palindromeja päivän uutisaiheista. Siis täällä.

Mutta nuo eivät vain yksinkertaisesti herätä mitään muita tunteita kuin "eh eh"-naurunmyräkän jossakin syvällä sisimmässäni. Onko tämä vähän sama asia kuin asiaan vihkiytymätön haukkuisi shakkia tylsäksi peliksi?

Tässä vielä esimerkki, jos joku ei jaksa avata linkkiä.
"

HS.fi 19.06.2007: Kiina rakentaa moottoritien Mount Everestille


Näät Everestit, itse revetään!

"
25.05.2007 - 10:36
"Pariskunta oli aiemmin ryypiskellyt asunnossaan ja heille oli tullut riitaa." (IL 25.5.)

Journalistiikan vanhan pääsykoekirjan mukaan rikosuutisissa tekstin sävyyn vaikuttaa tekijöiden status yhteiskunnassa. Harvoin poliitikko ryypiskelee asunnossaan, vaan ennemmin nautiskelee viiniä kodissaan.
Laskettelu Kashmirissa
Mainos